Jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnroothille (97) luovutettiin viikonvaihteessa viimeinen, Ehrnroothin itsensä hyväksymä elämäkerta, Robert Brantbergin kirjoittama Ehrnrooth. Kustantaja on Revontuli.
Kenraali tarkasti vielä keväällä henkilökohtaisesti teoksen, mutta pienimuotoisessa julkistamistilaisuudessa kotonaan Kakskerrassa hän joutui olemaan vuoteenomana.
"Kaikki eivät sitä tunnusta, mutta eräs valttimme talvi- ja jatkosodassa oli, että Pohjois- ja Itä-Suomen maanpuolustajat taistelivat sekä Suomen että kotikontujensa puolesta. Kovissa taisteluissa, joissa vihollisen ylivoima oli huomattavan suuri, maanpuolustajiemme valtti oli hyvä maaston tuntemus ja kyky liikkua erämailla, saloilla, missä vain", Ehrnrooth sanoo.
Ehrnrooth osallistui talvisotaan ja jatkosotaan. Vuoden 1941 kesällä hän haavoittui vakavasti, mutta palasi rintamalle ja komensi rankoissa torjuntataisteluissa maineikasta Tyrjän rykmenttiä etulinjassa. Kenraali jäi eläkkeelle puolustusvoimista vuonna 1965, mutta on sen jälkeen osallistunut aktiivisesti esimerkiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Adolf Ehrnroothin kotona Kakskerrassa hänelle luovutettiin myös taiteilija Markku Waulakorven maalaama Mannerheim-ristin ritarien muotokuvasarjaan kuuluva maalaus. Teoksen vastaanotti kreivitär Karin-Birgitte Ehrnrooth, mutta kenraali kiitti taiteilijaa myöhemmin. Tilanne, mistä maalaus on tehty, oli vielä kirkkaana kenraalin mielessä.
"Olin pakkaamassa tavaroitani viimeisellä komentopaikallani, sota oli juuri päättynyt ja valokuvaaja tuli paikalle. Kun kuva oli otettu, käännyin katsomaan taakseni ja näin pellolla komean ketun. Ajattelin, että ihmiset lähtevät, eläimet jäävät."