Ruotsin jalkapallokausi alkoi synkimmissä mahdollisissa merkeissä viikonloppuna, kun tukholmalaisen vierasjoukkueen Djurgårdenin kannattaja pahoinpideltiin kuoliaaksi Helsingborgissa.
Päävammoihin menehtynyt fani oli keski-ikäinen mies, joka ei käytökseltään kuulunut jalkapallohuligaaneihin vaan niin sanottuihin tavallisiin kannattajiin. Mies joutui ilmeisesti helsingborgilaisryhmän uhriksi kadulla stadionin ulkopuolella hieman ennen ottelun alkua.
Ruotsi ei ole havahtunut tarpeeksi sikäläiseen jalkapalloon vuosien kuluessa pesiytyneeseen huliganismiin. Joukkueiden ympärillä toimii puolivirallisia rettelöitsijäyhdistyksiä, joiden päätehtävä ei ole omien joukkueidensa kannattaminen vaan keskinäinen vihanpito ja väkivalta. Suurissa kaupungeissa kuten Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä lajin ympärille on tiivistynyt muun muassa syrjäytymiseen liittyviä jännitteitä. Jalkapallo on joillekin turhautumisen purkamiskanava.
Ilmiö ei ole suuri verrattuna oikeaan jalkapallokulttuuriin, mutta kuolemantapaus on jo toinen. Edellinen uhri menehtyi väkivaltaisesti vuonna 2002.
Vuosi sitten pääministeri Fredrik Reinfeldt vaati julkisesti väkivallan ilmapiirin kitkemistä ruotsalaisesta jalkapallosta. Tuolloin oli käynyt ilmi, kuinka muutama huligaanijärjestö Djurgårdens fina grabbarin (Djurgårdenin mukavat kaverit) jäsen oli uhkaillut kannattamansa seuran valmentajaa ja puheenjohtajaa, jotka päättivät erota tehtävistään.
Reinfeldtin hätähuuto ei johtanut toimenpiteisiin. Toivottavasti Ruotsi tulee nyt puuttumaan jalkapalloväkivaltaan ja sen sosiaalisiin syihin entistä enemmän.
Pääkirjoitus