Hallitusneuvotteluihin on tiedossa lisää hankaluuksia, kun Suomen Pankki laski kasvuennustettaan. Uutta jaettavaa kertyy erittäin vähän.
Talouskasvu jää tänä vuonna luultua pienemmäksi, jos Suomen Pankki osuu ennusteessaan oikeaan. Keskuspankki arvioi bruttokansantuotteen karttuvan ainoastaan 1,7 prosentilla, vain hivenen viimevuotista enemmän. Edellisessä ennusteessaan SP arvioi kasvuvauhdiksi vielä 2,6 prosenttia. Vähäisessäkin nousussa on pääjohtaja Matti Vanhalan mukaan puolitoista prosenttia kasvuperintöä edellisvuodelta.
Heikon kasvun jakso on venymässä ainakin kolmen vuoden mittaiseksi. Se tuntuu pitkältä. OECD-maissa investointien jarruna on viime kuukausien aikana pidetty Irakin sodan uhkaa. Kriisi on nyt ovella ja sen vaikutuksia on hankala arvioida. Vanhalan mielestä talous kuitenkin tulee sodan jälkeen hiljalleen piristymään vuoden loppua kohden. Aseellisiin selkkauksiin liittyy kuitenkin aina suuria epävarmuustekijöitä. Yhdysvallat saattaa joutua sijoittamaan sotaponnistuksiin enemmän kuin ennalta luullaan. Mitä pitempään sota kestää, sitä suurempi on sen negatiivinen vaikutus maailman talouskasvuun.
Työhönsä valmistautuvia hallitustunnustelijoita Suomen Pankin viesti ei varmaankaan miellytä. Tehtävä olisi paljon helpompi, jos edessä olisivat väljät ajat. Nyt uutta jaettavaa ei oikeastaan ole, vaikka hiljan on annettu mittavia vaalilupauksia. Voi hyvinkin olla, että SP:ssä on ajateltu juuri sitä ja muistettu myös, että uusi hallitus joutuu heti ensi töikseen päättämään menokehyksistä.
Yhtäaikainen riehaantuminen paljon rahaa vaativiin uudistuksiin on aina raskasta, mutta näissä oloissa se olisi uhkarohkeaa. Vaikka uusia menoeriä ei keksittäisikään, valtio joutuu joka tapauksessa ottamaan lisää lainaa budjetin alijäämän kattamiseksi, ainakin valtiovarainministeriön tekemien arvioiden mukaan.
Kaiken lisäksi kasvun ja työllisyyden näkökulmasta katsoen tarvittaisiin ansiotuloverojen alennuksia. Vanhala muistuttaa, että vain 68 prosentin työllisyysaste sopii huonosti kestävään talouskehitykseen.
Mikä ikävintä, laskelmissa huomioidut riskit näyttävät SP:n mukaan suuntautuvan alaspäin kasvun, työllisyyden ja valtiontaloudenkin osalta. Vanhala varoittikin, että jos ennusteessa on jotain heittoa, niin todellisuus on vielä karvaampi. Työttömyys on viime kuukausina hiljalleen laskenut, mutta hitaan talouskehityksen vaikutuksesta se saattaa kääntyä myös toiseen suuntaan.
Parin viikon sisällä valmistuva valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyysraportti on monen muunkin kuin Vanhalan mielestä tärkeä suunnannäyttäjä Suomelle. Mahdollisimman monen aktiivi-ikäisen työpanos on tarpeen talouden vakiinnuttamiseksi.
Edes laihaksi lohduksi ei käy se, että muualla euroalueella näyttää vielä kiperämmältä. Yhteisvaluutta-alueelle on Suomen Pankin mukaan odotettavissa täksi vuodeksi vain 0,9 prosentin talouskasvu. Samalla kysyntä vientimarkkinoilla pysyy matalalla tasolla. Niin meillä kuin muuallakin Euroopassa kaivattaisiin työmarkkinoille rakenteellisia korjauksia. Sen sijaan esimerkiksi koronlaskulla taloutta on vaikea enää merkittävästi vauhdittaa. Silti EKP voi vielä joutua hivuttamaan korkoa nykyisestäkin alaspäin.
Suomen hintakilpailukyky jatkuu sentään hyvänä, joten myös myönteisiä viestejä SP:n ennusteeseen sisältyy. Niihin kuuluu myös arvio alhaisesta inflaatiosta. Kummankin säilyttämisessä tarvitaan malttia. Ellei sitä riitä, talouskehitys saadaan helposti painetuksi muun euroalueen tasolle ja matalammallekin.