Ja­ko­hih­na­on­gel­man ai­heut­ta­jak­si epäil­lään nyt hap­pa­muut­ta

Johtava vesitalousasiantuntija Arto Lehto Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen vesistöyksiköstä epäilee, että Raahen ja Tornion välillä autoilijoita koettelevan jakohihnaongelman aiheuttaja on happamuus.

Jakohihnaongelmien aiheuttaja on edelleen epäily- ja tutkinta-asteella.
Jakohihnaongelmien aiheuttaja on edelleen epäily- ja tutkinta-asteella.
Kuva: Pekka Peura

Johtava vesitalousasiantuntija Arto Lehto Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen vesistöyksiköstä epäilee, että Raahen ja Tornion välillä autoilijoita koettelevan jakohihnaongelman aiheuttaja on happamuus. Lehto sanoo, että liukoisen raudan olomuodon muutos kaksiarvoisesta kolmiarvoiseksi aiheuttaa voimakasta happamoitumista, mikä näkyy ruskeana värinä.

– Jakopääkoteloissa on ruskeaa pölyä, joka ilmiselvästi viittaa tähän ilmiöön. Liukoista rautaa irtoaa asfaltin kiviaineesta asfaltin kulumisen yhteydessä, ja se reagoi hapen ja lämmön kanssa, jolloin liukoisen raudan olomuodon muutos tapahtuu. Kun rauta joutuu auton jakopääkoteloon veden mukana, se näkyy ruskeana värinä.

Ilmiö esiintyy mustaliuskealueella. Oulun seudulla asfaltissa käytetty kiviaines louhitaan nimenomaan mustaliuskealueelta.

Jakohihnaongelmien aiheuttaja on edelleen epäily- ja tutkinta-asteella. Jakohihnojen ennenaikaisiin vaurioitumisiin on kuitenkin löytymässä ainakin yksi lupaavana pidettävä ratkaisu.

Yksi lupaava ratkaisu löytynyt

Raahelaisen Jorma Peranderin keksintö jakohihnakotelon paineistuksesta on osoittautumassa tehokkaaksi keinoksi estää jakohihnojen ennenaikaiset rikkoutumiset.

– Olen täysin vakuuttunut, että tämä menetelmä poistaa jakohihnaongelman. Ongelman syytä sillä ei poisteta, mutta siitä tulevat seuraukset saadaan poistettua, A-Autopalvelu Oy:n toimitusjohtaja Aki Pitkälä sanoo.

Kaleva esitteli keksinnön viime toukokuussa. Pian tämän jälkeen Pitkälä asensi Peranderin suunnitteleman laitteiston Tupoksessa asuvan Timo Savikosken Audiin.

Päivittäin Tupoksesta Oulun pohjoispuolelle työmatkaa ajavan Savikosken autosta oli katkennut jakohihna jo kaksi kertaa noin 30 000 kilometrin välein, vaikka vaihtoväliksi ilmoitetaan 90 000 kilometriä.

Audilla on ajettu pölyn torjuntaan kehitetyn järjestelmän asentamisen jälkeen nyt 12 000 kilometriä. Kotelossa ei ole ruskeaa pölyä, ja jakopään osat edelleen kuin uudet.

– Nyt jakopää kestää varmasti normaalin 90 000 kilometrin vaihtovälin, ennakoi Pitkälä.

Paineistus tarkoittaa käytännössä noin 20-asteisen auton sisäilman puhaltamista jakohihnakoteloon. Menetelmä pitää jakopään puhtaana ja estää pölyn kertymisen koteloon.