Työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten aloihin on Suomessa Euroopan kärkikastia. Jakoa on vaikea lieventää. Naiset ovat alkaneet siirtyä perimiehisille aloille, mutta miesten saaminen naisvaltaisille aloille on kiven takana.
"Vaikeinta näyttäisi olevan miesten houkutteleminen naisten töihin, ehkä kynnys on niin päin isompi", sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkina-asiantuntija Anu Sajavaara.
Varpu Heikkinen on valinnut miehisen alan. Kaksikymmenmetrinen harjapuhallinkone kääntyy kiitotiellä ketterästi Heikkisen ohjauksessa. "Tällaista on hieno ajaa", Heikkinen innostuu kehumaan.
Harjapuhallin on yksi niistä koneista, joilla lentokenttää pidetään kunnossa. Heikkinen opiskelee Jyväskylän aikuisopistossa lentokenttähuoltajan perustutkintoa ja suorittaa ensimmäistä työharjoitteluaan Oulun lentoasemalla.
"Kätevä koneenkäsittelijä", vuoroesimies Mikko Santaniemi kehaisee. Santaniemen mukaan kunnossapitoyksikön ensimmäinen naistyöntekijä sopii hyvin mukaan työporukkaan. Suomessa näissä tehtävissä on vain muutama nainen.
Heikkisen on helppo nimetä alan vetävin puoli. "Koneet ovat aina kiinnostaneet."
Konnevedellä asuva Heikkinen tietää varmasti olevansa oikealla alalla, sillä takana on kokemuksia niin siivous- ja hoitoalalta kuin kaupalliseltakin alalta.
"Hoitoala ei sopinut minulle ollenkaan. Nyt olen opintovapaalla rakennushommista. Halusin kouluttautua miehiselle alalle."
Heikkinen kertoo miesten olevan hyviä työkavereita. "Reiluja tyyppejä." Hänen mielestään nainen saa olla nainen miehiselläkin alalla. "Ukoksi ei tarvitse ruveta, on vain oma itsensä."
Jako vaikuttaa palkkaan
Miesten ja naisten aloihin jakautuneet työmarkkinat vaikuttavat palkkaeroihin. Naisvaltaisten alojen palkkaus on keskimääräisesti alhaisempi kuin miesvaltaisten. Moni myös toivoisi, että työpaikalla olisi naisia ja miehiä tasapainoisessa suhteessa.
"Ukko- tai akkaporukkaan kaivataan usein toisen sukupuolen edustajia. Siten saataisiin erilaisia näkemyksiä, ja vanhoja käytäntöjä joudutaan miettimään uudelleen", Sajavaara sanoo.
Lentokenttähuoltajiksi opiskelevat käyvät läpi laajan koulutuksen, johon kuuluvat lentämistä ja lennonjohtoa lukuun ottamatta kaikki lentoaseman tehtävät, kuten turvatarkastukset, lentokoneiden tankkaukset, rahdin siirto, jäänpoisto, catering-palvelut ja kentän kunnossapito.
Varpu Heikkinen tähtää nimenomaan kunnossapitotöihin, joissa kiehtoo haasteellisuus. "Lentokentällä on paljon lakeja ja sääntöjä, joiden mukaan toimitaan."
Myös ruumiillinen työ on mieluista. "Tässä vaaditaan myös fyysistä kuntoa, sillä ei kentälläkään voi kaikkea tehdä koneella."
Seuraava työharjoittelu alkaa syksyllä. "Olen jo hakenut harjoittelun Maltalle. Olisi mahtavaa päästä näkemään, miten muualla hoidetaan kunnossapitoa."