Kriisin kiristyminen Krimillä on testi Ukrainalle, Venäjälle ja lännelle. Venäjän ei tule lietsoa toimillaan niemimaan venäläisväestön jo muutenkin kuumia tuntoja.
Ukrainan kriisin painopiste on siirtynyt Kiovan Maidan-aukiolta Krimin niemimaalle. Se, mitä siellä tapahtuu, ratkaisee pitkälle, kääntyykö Ukrainan tilanne parempaan vai pahempaan päin.
Alku ei näytä lupaavalta. Aseistautuneet miehet, mitä todennäköisimmin Venäjän Krimillä olevista joukoista, valtasivat Krimin alueparlamentin ja ottivat valvontaansa kaksi lentokenttää. Presidentti Vladimir Putinin määräämät sotaharjoitukset Ukrainan rajan pinnassa alkoivat perjantaina.
Venäjän toimet ovat ainakin tässä vaiheessa sapelinkalistelua ja poliittinen viesti Ukrainan uudelle johdolle ja lännelle, että Venäjä on tarvittaessa valmis puolustamaan etujaan Ukrainassa yleensä ja Krimillä erityisesti jopa asevoimin.
Näin pitkällä ei sentään vielä olla. Putin antoi perjantaina jopa määräyksen jatkaa ”yhteydenpitoa Kiovan partnerien kanssa” ja työskennellä kansainvälisten järjestöjen kanssa Ukrainan taloudelliseksi avustamiseksi. Tästä on lupa päätellä, että Venäjä käytännössä tunnustaa Ukrainan uudet vallanpitäjät.
Vallanvaihto Ukrainassa on Putinin Venäjälle paha arvovaltatappio, joka on vielä nieltävissä. Sietokyvyn raja mitataan ensimmäiseksi Krimillä, joka on Venäjälle strategisesti tärkeä. Toinen tiukka paikka on se, jos Ukrainan uusi johto allekirjoittaa nopeasti vanhan johdon hylkäämän yhteistyösopimuksen EU:n kanssa.
Lännen tehtävä on rauhoittaa Venäjän epäilyjä aikeistaan Ukrainassa ja kehottaa Ukrainaa malttiin. Esimerkiksi äkkipäätös poistaa venäjän kieleltä toisen virallisen kielen asema oli turhan hätäinen.
Venäjälle lännen on teroitettava Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja jakamattomuutta. Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn sanoin viesti Venäjälle on, että kun se on perinteisesti vastustanut puuttumista muiden maiden sisäisiin asioihin, sen tulee pitää linjasta kiinni myös Ukrainassa.
Ukrainan kriisi on tiukka paikka lännellekin. Vuonna 2008 se seurasi sivusta, kun Venäjä murjoi Georgiaa viiden päivän sodassa. Ukraina on jo aivan toisen kokoluokan kysymys. Venäjä ei voi tehdä Ukrainassa sitä, mitä se teki Georgiassa.
Väestöltään venäläisenemmistöisellä Krimillä tunteet käyvät kuumina. Venäjän ei tulisi lietsoa niitä entisestään.
Venäjän tulisi pitää kiinni Ukrainan kanssa tehdystä, Sevastopolin laivastotukikohtaa koskevasta sopimuksesta ja pitää sotilaat tukikohdassa. Näin ei ole selvästikään tehty. Myös kansanäänestys, jossa käytännössä äänestettäisiin Krimin irtautumisesta Ukrainasta, olisi syytä jättää pitämättä. Olisi myös suuri virhe, jos Venäjä alkaisi jakaa passejaan Krimillä ja siten loisi pohjaa verukkeelle tulla pelastamaan Krimin venäläisiä.
Venäjä yleensä vastaa lähialueidensa mullistuksiin väläyttämällä tai käyttämällä voimaa. Ukraina on jo niin iso tekijä ja Venäjä ja Ukraina niin läheisiä, että voimankäyttö Ukrainassa tai esimerkiksi kaasuhanan sulkeminen olisivat tyhmää politiikkaa. Ukrainalaiset näyttivät kansannousullaan, että he haluavat maalleen uuden suunnan. Venäjänkin on kunnioitettava tuota tahtoa.