Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain 45. presidentiksi on otettu vastaan Atlantin molemmin puolin lievästi sanottuna ristiriitaisin tuntein. Ison meren tuolla puolen hänen kannattajansa ovat onnesta mykkyrässä ja vastustajat sokissa. Meren tälläkin puolen on, Suomea myöten, reagoitu enimmäkseen tunteella, puolesta ja vastaan.
Tämä kaikki on ymmärrettävää ja vie oman aikansa. Presidentti Barack Obama lähetti kuitenkin jo vaaliyönä tviitin, joka sopii Trumpin voiton jälkiaaltoon kuin punainen lippis päähän: ”Tapahtuupa mitä tahansa, aurinko nousee aamulla.”
Suomen poliittinen johto on reagoinut Trumpin valintaan rauhallisesti. Samalla, ja oikealla, linjalla oli torstaina presidentti Martti Ahtisaari.
Trump poikkeaa kieltämättä muotista, johon edeltäjät ovat kutakuinkin mahtuneet. Hän esiintyi vaalikampanjassaan tavalla, jollaista ei ole aiemmin nähty eikä kuultu. Tätä asiaa on vatvottu jo niin paljon, että se siitä.
Voittonsa jälkeen Trump ei ole enää presidenttiehdokas, vaan hän on ensin president-elect eli tuleva, valittu presidentti ja 20. tammikuuta lähtien presidentti, salaisen palvelun koodikielellä POTUS.
Jos herra antaa viran, antaa se myös järjen. Trump saa esimakua tulevasta työstään jo nyt joka aamu hänelle tulevasta tiedusteluraportista. Siitä ei lähetetä tviittejä eikä möläytellä.
Trump ei voi tehdä presidenttinä mitä mieleen pälkähtää. Hänen johdettavakseen tulee supervalta, jolla on supervallan intressit. Ne eivät muutu hetkessä eivätkä presidentin vaihdoksen mukana.
On epäilty, saako Trump houkutelluksi hyviä asiantuntijoita hallintoonsa avainpaikoille. Veikkaan, että tämä on turha pelko. Hallinto tulee varmaankin olemaan konservatiivinen, mutta tuskin amatöörimäinen.
Barack Obamaan liitettiin epärealistisia odotuksia. Kun ne eivät täyttyneet, ei ole ihme, että moni pettyi. Trumpiin liitetään nyt yhtä epärealistisia odotuksia hurjien vaalilupausten täyttämisestä ja yhtä epärealistisia pelkoja pöhköjen töräytysten muuttumisesta teoiksi.
En oikein usko, että Meksikon rajalle rakennetaan muuria, että muslimit saavat porttikiellon Yhdysvaltoihin ja että Hillary Clintonia vastaan nostetaan oikeusjuttua saati että hänet suljettaisiin vankilaan.
Trump voi sen sijaan ajan mittaan saada nimitetyksi korkeimpaan oikeuteen lisää konservatiivisia tuomareita, minkä jälkeen oikeuden enemmistö voisi rajoittaa vaikkapa naisten aborttioikeutta.
Trump voi keventää verotusta, mutta tuskin niin paljon kuin tuli luvanneeksi. Hän voi kumota Obamacaren eli uudistuksen, joka toi sairausvakuutusturvan noin 20 miljoonalle amerikkalaiselle. Heidän joukossaan on varmasti paljon Trumpin äänestäjiä, joten josko sittenkään?
Koska Trump voitti demokraattiset vaalit (vaikkakin sai yli 400 000 ääntä vähemmän kuin Clinton), hän ansaitsee mahdollisuuden näyttää. Häntä tullaan arvioimaan, myös Kalevassa, tekojensa mukaan.
Tällä puolen Atlanttia huomio kiinnittyy eniten siihen, millaista linjaa Trump alkaa vetää ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikassa.
Suomelle tärkein asia liittyy turvallisuuteen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tiivisti sen onnitteluviestiinsä näin: ”Meille suomalaisille on myös enemmän kuin tärkeää, että Yhdysvaltain sitoutuminen Eurooppaan sekä Itämeren alueen turvallisuuteen ja vakauteen jatkuu.”
On väitetty, että Trump irrottaisi Yhdysvallat Natosta. Hänen pääviestinsä on ollut, että Nato tulee Yhdysvalloille kalliiksi ja että kustannusjakoa pitää muuttaa. Yhdysvallat maksaa Naton suorista kuluista 22 prosenttia. Lisäksi Yhdysvallat on perinteisesti hoputtanut Nato-liittolaisiaan satsaamaan puolustukseensa kaksi prosenttia bkt:stään.
Trumpin valinnasta voi seurata pitkällä aikavälillä se, että Euroopan Nato-maiden on, Venäjän politiikkaan reagoiden, pakko satsata lisää puolustukseen. Tulos voi olla eurooppalaisempi Nato, josta Niinistö on puhunut ja johon Suomenkin voisi olla helpompi liittyä.
Amerikkalaiset saavat sellaisen presidentin kuin ansaitsevat. Sen tosiasian kanssa niin heidän kuin meidän muidenkin on elettävä seuraavat neljä vuotta.