Tavallisesti rauhallisen Oulun kaupunginjohtajan Matti Pennasen ilme kiristyy, kun keskustelu kääntyy Oulun ydinkaupungin kehittämiseen ja viimeaikaiseen kallioparkkikeskusteluun. Miestä eivät suinkaan helpota suunnitelmat valtavista Kempeleen Zatelliitista ja Kiimingin Ideaparkista.
Pennanen ei voi kehua retostella Oulun keskustan tilalla. Rotuaari on jämähtänyt vuosikymmenen takaiseen aikaan. Paljon on saatu aikaankin, mutta Stockmann, elokuvakeskus ja Autonummelle noussut Technopolis eivät paljon lämmitä, koska keskustan muu kehittäminen on pysähtynyt.
"Viimeaikainen keskustelu on painottunut aivan liikaa kallioparkkiin. On unohdettu, että maanalainen pysäköinti ja huoltoliikenne ovat vain pieni osa keskustan kehityspakettia, jonka tärkein palanen muodostuu keskustan kuuden korttelin uusimisesta."
Kahden Raksilan verran
Pennanen läväyttää työhuoneensa sivupöytään kalvot uusista uljaista Pallas-, Kauppurin-, Galleria-, Pekuri- Hammar- ja Autosaari-kortteleista. Niiden mukaan seuraavien 10-15 vuoden aikana ydinkeskustaan rakennetaan 50 000 neliötä. Se tarkoittaa kahden Raksilan tai Zeppelinin kokoisia liiketiloja.
Kalvosulkeisista selviää myös, että kolmen kilometrin säteellä Oulun keskustasta asuu 44 000 ihmistä. Ei mikään pieni määrä, vaan kolmannes koko kaupungin väestä.
Diplomi-insinööri laskee, että keskustaan sijoitetaan 150-200 miljoonaa euroa. "Ihmisiä puhuttavan kallioparkin hinta noussee vain 20-25 miljoonaan. Häntä heiluttaa koiraa", hän hymähtää.
Kallioparkin lisäksi kortteleiden sisäpihat rakennetaan, rakennukset nousevat nykyistä korkeammiksi ja maanpäällisiä kävelykatuja laajennetaan.
"Pikemminkin pitäisi keskustella siitä, millaisia palveluja keskustaan halutaan saada, miten ihmisten viihtyvyyttä voitaisiin lisätä ja millaisia katettuja tiloja tarvittaisiin. Suunnitelmissa ei ole vielä kävelykatujen kattamista, mutta mielestäni uusi kävelykatu voitaisiin kattaa Isonkadun kohdalla."
Pennanen haaveilee kansainvälisestä nykyaikaisesta keskuksesta, joka olisi viihtyisä ja toimiva, kaupungin strategian mukainen pohjoisen Euroopan edelläkävijä. Hänen visiossaan katetulla alueilla voisi olla kansalaisille avoimen tietoverkon toisen sukupolven liittymiä. Tärkeintä on, että keskusta vetää ja ihmiset viihtyvät.
Ei kiitos peltomarketeille
Mutta, mutta: "Vision toteutuminen edellyttää kallioparkin ja maanalaisten huoltotilojen rakentamista. Kallioparkista on jahkailtu ja tehty erilaisia selvityksiä viisi-kuusi vuotta. Periaatteet ja päälinjat on hyväksytty. Nyt pitäisi pystyä toimimaan ja tekemään lopultakin päätöksiä", kaupunginjohtaja vaatii.
Hän vetoaa siihen, että rinnakkaisselvityksiä on tehty vuosien varrella monia, mutta aina on päädytty siihen, että kallioparkki on paras vaihtoehto.
Kaava on jo hyväksytty. Loppuvuodesta päättäjien pöydälle tulevat investointi- ja kilpailuttamispäätökset. Ne eivät ehdi valtuustoon ennen kunnallisvaaleja, mutta kuitenkin vielä tämän vuoden aikana, Pennanen ennustaa.
Pennanen kiirehtii päätöksiä, koska keskusta jää koko ajan jälkeen. Viimeaikaiset Kempeleen Zatelliitti- ja Kiimingin Ideaparkkikeskustelut eivät suinkaan vähennä ratkaisujen tarvetta.
Pelottaako Oulun keskustan pärjääminen?
"On selvää, että nämä kilpailevat osaksi keskenään, koska kaikki suunnitellut hankkeet eivät voi toimia liiketaloudellisesti. Liike-elämä hakeutuu nopeasti sinne, missä toiminta on edullisinta, eikä sillä ole aikaa odottaa. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteet eivät toteudu, jos keskustaa ei kehitetä. Silloin mennään peltomarketteihin, mikä ei ole ympäristöllisesti hyvä ratkaisu."
Kallioparkissa pyritään hakemaan mahdollisimman tehokas ratkaisu. "Kallioparkin 700-1 000 autopaikkaa tarkoittaa tehokkaasti käytettyä tilaa. Isoissa peltomarketeissa tarvitaan tilaa paljon enemmän, puhutaan 3 000-5 000 paikasta. Ympäristöllisesti ne ovat vihonviimeisiä vaihtoehtoja."
Oulun keskustassa on bussiliikennettä ja lähellä junayhteys. Keskusta on ympäristöystävällisempi ratkaisu, Pennanen mainostaa.
Tietoa löytyy yllin kyllin
Pennanen toivoo valtuustolta syksyllä päätöksiä toteutumisesta puoleen tai toiseen.
"Jos kallioparkki ja maanalainen huoltoliikenne ei toteudu, voidaan todeta, että jatketaan entisellä mallilla. Keskustaan ei voida rakentaa runsaasti liiketilaa lisää eikä palveluja parantaa, koska sinne ei mahdu paljoa nykyistä enempää henkilöautoja. Eikä rotuaarille voi lisätä huoltoautoja. Ne on saatava maan alle."
Pennanen itse on varma kallioparkin tarpeesta. "Päättäjät päättävät, ja me virkamiehet vain valmistelemme, mutta velvollisuutemme on tuoda esille faktoja ja tarvittaessa olla tulilinjalla. Toivoisin, että ihmiset selvittäisivät asioita. Me olemme valmiita antamaan lisätietoja."
Kaupunginjohtaja innostuu kallioparkki-kritiikistä. Hän ei halua ottaa kantaa adressien keräämiseen, mutta pitää keskustelussa esitettyä vastakkainasettelua sosiaali- ja terveysmenojen kanssa "tietyllä tavalla epäeettisenä", koska kallioparkin maksavat pääosin kiinteistönomistajat, ja kaupunki vastaa rakentamisessa vain omien velvoitteidensa ja ja vastuidensa hoitamisesta.
Kaupunki on lain mukaan velvollinen osoittamaan pysäköintipaikat. Osasta paikoista on tehty sopimus jo vuosikymmeniä sitten ja rahat saatu kaupungin kassaan. "Näitä vanhoja sopimuksia ei ole sidottu indeksiin. Ei paljon kohuttu kaupunginosuus ole verorahoja, vaan vanhojen sopimusten indeksivaikutuksia", Pennanen todistaa.
Pennanen tyrmää kritiikin siitä, että pelkällä julkisen liikenteen lisätyllä tuella voidaan turvata keskustan kilpailukyky ja viihtyvyys. "Citybussien toiminnan alku on lupaava. Tätä kehittämällä pystymme saamaan toimivan kokonaisuuden."
Ratkaisut kantavat kauas
Kallioparkkia puolustavat poliitikot ovat olleet viime aikoina aika hiljaa. Tulossa on kunnallisvaalit ja kallioparkki nousee yhdeksi vaaliteemaksi. Pennanen ei myönnä pelkäävänsä, että koko hanke kaatuu.
"Valtuutetut ovat aika vastuullisia ja ymmärtävät kokonaisuuden. On erilaisia näkemyksiä, mutta kokonaisnäkemys on ja periaatepäätökset on tehty. Juna menee jo. En ole huolissani, koska Oululla ei ole muuta mahdollisuutta, jos kaupungista halutaan saada uudenaikainen, toimiva, viihtyisä kokonaisuus. Uskon, että vastuullisesti hankkeeseen perehtyvät eivät voi muuta kuin tukea tätä asiaa. Muuten ympäristöön syntyy näitä peltomarketteja, jotka ovat ympäristön ja yhdyskuntarakentamisen kannalta kaikkein huonoimpia", Pennanen vetoaa.
Hän ei ala spekuloida eri puolueiden päättäjien mielipiteiden muutoksia. "Mutta muistakaa, että teette ratkaisuja ainakin viideksikymmeneksi vuodeksi", mies ei malta olla tähdentämättä.