MM-kisat
Bern Vuonna 2013 suomalaisen jääkiekkofanin ei tarvitse lähteä Ruotsiin kuin 3-4 päiväksi, jos hän haluaa katsoa MM-kisoja paikan päältä livenä. Sama koskee kääntäen ruotsalaisia vuotta aiemmin.
Suomi ja Ruotsi nimittäin ovat päättäneet jakaa 2012 ja 2013 MM-kisat. Alunperin Suomi oli järjestelyvuorossa 2012 ja Ruotsi 2013.
Idean isä on Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola, joka on myös kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja.
"Yritin ajaa läpi tätä jo 2002 ja 2003 kisoihin, mutta se ei ollut lähelläkään onnistua. Nyt neuvottelut alkoivat ruotsalaisten kanssa viime syksynä ja ne sujuivat koko ajan myönteisessä hengessä", Kummola kiittelee.
Jääkiekon MM-kisoja on pelattu vuodesta 1930 alkaen ja aina yhdessä maassa. Näin ollen Suomi ja Ruotsi toimivat jakamisessa pään avaajina.
"Keski-Euroopan maiden voisi kannattaa tehdä yhteishakemuksia, ja kokonaiskierto nopeutuisi", Kummola näkee.
Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja René Fasel on toista mieltä.
"Tämä on poikkeustapaus. Minun nähdäkseni yksi kisaisäntä on paras ratkaisu", Fasel kommentoi perjantaina.
Kaikesta huolimatta Fasel kuitenkin näkee Suomen ja Ruotsin yhteistyössä paljon hyvää.
"Olen aina nauttinut hyvin järjestetyistä kisoista, ja nyt kun Suomi ja Ruotsi yhdistävät oman erikoisosaamisensa, tiedän, että lopputulos on jotakin todella suurenmoista."
Kisoja pelataan eri maissa puolivälierävaiheeseen saakka. Välierät, pronssiottelu ja finaali eli neljä ottelua pelataan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Suomessa 2012 ja Ruotsissa 2013.
Lipunmyynnissä maailmanennätys
Jakamisen taustalla on tietysti rahan tekemisen maksimointi.
"Teemme varmasti lipunmyynnin maailmanennätyksen, kun Suomi ja Ruotsi pelaavat kotimaissaan niin paljon pelejä", Kummola laskeskelee.
Vuonna 2012 Suomessa pelattavat ottelut pelataan varmasti Helsingin Areenalla, mutta Ruotsi aloittaa nyt neuvottelut Malmön ja Tukholman välillä.
Sama koskee vuotta 2013 Ruotsissa; onko kisaisäntä Malmö vai Tukholma. Suomessa päävaihtoehdoksi on nousemassa Tampere, jonne kaavaillaan uutta Areenaa, joka voi ehtiä valmiiksi vuodeksi 2013.
"2013 Helsinki ei ole ykkösvaihtoehto, koska ei näitä vain rahan kannalta ajatella", Kummola korostaa.
Jos Tampere ei saa uutta areenaa, Turku lienee vahvin vaihtoehto kisapaikkakunnaksi.
Pitkät välimatkat ei mikään ongelma
Kiekkopomot ovat yhtä mieltä siitä, että pitkät välimatkat eivät ole mikään este.
"Autoa ja junaa ei voi valitettavasti käyttää, mutta laivaa ja lentokonetta kyllä", Kummola mainitsee itsestäänselvyyden.
"Ei tämä ole sen vaikeampaa kuin Kanadassa vuosi sitten. Kisat pidettiin Halifaxissa ja Québecissa, jotka ovat 500 kilometrin päässä toisistaan, ja kaikki sujui hyvin", Fasel korostaa.
Yhden huonon asian Fasel nostaa esiin.
"Yksi joukkue voi joutua pelaamaan kaksi kertaa peräkkäin kotijoukkuetta vastaan. Systeemi ei siis ole täysin tasapuolinen."
Kummola luonnollisesti uskoo, että kisojen jakaminen saa maailmalla tervetulleen vastaanoton.
"Uskon ja toivon, että tämä on kannattajille hyvä juttu. Se, että suomalaiset ja ruotsalaiset näkevät oman maajoukkueen omassa maassa kahtena peräkkäisenä vuonna merkitsee heille paljon. Kaiken lisäksi kisat kehittävät voimakkaasti molempien maiden kiekkomarkkinoita."
Ensi vuonna
ME-yleisö Saksassa
Intohimoisimmille suomalaiskannattajille kahdet peräkkäiset kotikisat ei välttämättä ole hyvä uutinen. He kun tykkäävät mieluummin pörrätä kaukana kotoa kuin kotimaan kamaralla.
Niin ikään keskieurooppalaisille faneille jakaminen tarkoittaa sitä, että he voivat joutua tulemaan MM-kisoihin samaan maahan kaksi kertaa peräkkäin.
Ensi vuonna MM-kisat järjestetään Saksassa Mannheimissa ja Kölnissä. Avausottelu Saksa-USA pelataan Gelsenkirchenissä, jossa tehdään jääkiekkohistoriaa.
Bundesliigajoukkue Schalke 04:n kotistadionilla pelattavaa ja jo nyt loppuunmyytyä ulkoilmaottelua on tulossa seuraamaan ME-yleisö 75 976 katsojaa.
Alunperin Saksan vastustajaksi kaavailtiin Suomea, mutta lopulta USA koettiin houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.