Ensi viikolla ensi-iltansa saava Jadesoturi on monella tapaa historiallinen elokuva. Se on paitsi ensimmäinen suomalainen wuxia-genren elokuva, myös ensimmäinen suomalais-kiinalainen yhteistuotanto.
Parhaassa tapauksessa Jadesoturia odottavat myös suomalaisittain ennätykselliset katsojamäärät, sillä elokuvan esitysoikeudet on myyty jo noin 30 maahan. Erityisen mielenkiintoisia ovat näkymät lajityypin kotimaan Kiinan suhteen.
"En tunne Kiinan markkinoita kovin hyvin, mutta sen osaan ainakin sanoa, että ne ovat isot. Kiina on valtava markkina-alue, ja sinne pääsee vuosittain 20 ulkomaalaista elokuvaa levitykseen. Me pääsemme sen kiintiön ulkopuolella, koska olemme virallinen yhteistuotanto heidän kanssaan", ohjaaja Antti-Jussi Annila kertoo.
Kiinan levityksen laajuudesta neuvotellaan parhaillaan. Asia hahmottuu ihan lähiaikoina.
Samoin Jadesoturin 2,7 miljoonan euron budjetti on suomalaisittain suuri. Vertailun vuoksi edellinen kotimainen ensi-ilta, Aki Louhimiehen Riisuttu mies maksoi noin 1,1 miljoonaa euroa ja Timo Koivusalon tuleva Kalteva torni 633 000 euroa.
Kuuden vuoden työ
Jadesoturi on ollut pitkä prosessi. Annila aloitti työt esikoisohjauksensa parissa kuutisen vuotta sitten. Ihan aluksi hän työsti puolentoista vuoden ajan independent-lyhytelokuvaa, jolla onnistuttiin vakuuttamaan tuotantoporras, levittäjä ja ensimmäiset rahoittajat. Vasta sen jälkeen päästiin käsikirjoituksen kimppuun.
Mutta mistä idea sai alkunsa?
"Olisi varmasti parempi tarina, jos se olisi tullut älynväläyksenä yhtenä iltana, mutta niin ei valitettavasti käynyt. Olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut näistä kiinalaisista elokuvista ja toimintaelokuvista. Myös kouluaikana tekemäni lyhytelokuvat liittyivät enemmän tai vähemmän tähän genreen. Jotenkin vain ajauduin tähän pitkän elokuvan muotoon", Annila selvittää.
Tarustot yhteen
Annilan yhdessä tuottaja Petri Jokirannan kanssa käsikirjoittama Jadesoturi yhdistää kiinalaista ja suomalaista tarustoa. Jos wuxia-genren voi määritellä tarinoiksi sotureista, miekoista ja noituudesta, sopii määritelmä mainiosti myös Kalevalaan.
"Olin lukenut Kalevalan yläasteella, mutta vasta kun luin sen lukioaikana uudelleen, rupesin tajuamaan, mistä se pohjimmiltaan oikeasti kertoo. Siitä se rupesi pikkuhiljaa naittautumaan yhteen tämän genren kanssa", Annila kertoo.
"Tyylillisesti ja mentaliteetiltaan wuxia ja Kalevala oli helppo lyödä yhteen. Mutta kun lähdimme tutkimaan asiaa, löysimme olemassa olevan faktan, että kiinalaisella ja suomalaisella mytologialla on yhteys, ja se on Sampo."
1800-luvun alkupuoliskolla kielitieteilijä M. A. Castrén kiersi Elias Lönnrotin kanssa runojenkeruureissuilla Karjalassa. Castrén ehätti tekemään kaksi pitempää matkaa Aasiaan asti.
"Siellä hän tapasi vanhan buddhalaisen munkin, joka osasi kertoa, että vanhin ja arvostetuin buddhalainen temppeli on tiibetinkieliseltä nimeltään Sang fu, joka tarkoittaa kaiken onnellisen salaista lähdettä. Mongolit lausuvat nimen ´sampo´, ja tämä oli meille veret seisauttava löytö."
Kiinan kieli sujuu
Pääosassa kiinalaista soturia ja suomalaista seppää näyttelevälle Tommi Eroselle Jadesoturi on jo kuudes pitkä elokuva, mutta hänkin luonnehtii tuotantoa poikkeuksellisen suureksi.
Eronen oli elokuvassa kokonaan kiinni reilut puoli vuotta, mutta hän harjoitteli myös ennakkoon.
Valmistautumisaikana Eronen sai opetusta niin taistelukohtauksiin, sepän töihin kuin kiinan kieleenkin. Repliikkien lausuminen sujui lopulta niin mallikkaasti, että ne hyväksyttiin Kiinassakin ihan ilman dubbausta.