Ja­de-koi­ra sai en­sim­mäi­set pen­tun­sa, kas­vat­ta­jal­le se tietää työn­täy­tei­siä viik­ko­ja – katso video pal­le­rois­ta

Länsigöötanmaanpystykorvia kasvattava Tuija Liukkonen pitää tapanaan luovuttaa pennut uusille omistajille vasta 9-viikkoisina. Pentueen kasvattamisessa riittää emon lisäksi puuhaa Kennel Kompiaisen emännälle alkaen uroksen etsinnästä pentujen ostajien valintaan. Silti tulee itku, kun pennut lähtevät uusiin koteihinsa.

Tuija Liukkosen kodissa käy vilinä, kun neljä aikuista länsigöötanmaanpystykorvaa eli gööttiä viillettävät pitkin huoneistoa. Veikeään joukkoon kuuluvat 12-vuotias Maija eli Mummo, 9-vuotias Bella, 4-vuotias Zipe ja 2,5-vuotias Jade. Sosiaalisina ja ihmisystävällisinä ne kaipaavat rapsutuksia ilman rajaa.

Vierashuoneen oven takaa löytyy rauhoitettu tila, jonne sakki ei noin vain Jadea lukuun ottamatta pääse. Siellä varttuvat Jaden ensimmäiset, nyt kolmiviikkoiset pennut, kaksi narttua ja kolme urosta.

Pentulaatikosta kuuluva vain pieni vikinä, kun vauvanpyöreä pentu pyristelee laatikon ulkopuolelle.

Toiset pennut tuhisevat puoliunessa lomittain toinen toistensa päällä, liikkuvat taas vähän, kunnes jälleen nukahtelevat minne sattuu.

Jade-emo huolehtii pennuistaan tarkkaavaisena ja katsoo, etteivät ulkopuoliset tule liian liki.

Vaan ei aikaakaan, kun kaikkien pentujen silmät ovat auki, ja ne kaikki telmivät lattialla keskenään.

Tuija Liukkosen kennelistä on vuosien varrella lähtenyt maailmalle yhteensä 45 pentua. Taustalla koiranäyttelyistä saatuja ruusukkeita.

Kuva: Jukka Leinonen

Oulussa asuva Liukkonen on kasvattanut gööttejä vuodesta 2010 saakka.

– Olen tyypillinen suomalainen koirankasvattaja. Pennut varttuvat luovutusikäisiksi kotona arjen ja perheen keskellä. Tämä on yhdeksäs kasvattamani pentue, hän kertoo.

Liukkonen kuljettaa koiriaan aktiivisesti koiranäyttelyissä. Pisin reissu tehtiin Valko-Venäjälle.

Hän on myös Kennelliiton hyväksymä tunnistusmerkitsijä ja kehätoimitsija.

Kodin kaapistot ovat täynnä pokaaleja, seinät ovat peittyneet ruusukkeista ja kunniakirjoista.

Pentuja Liukkonen kasvattaa kennelnimellä Kennel Kompiaisen.

Asiantuntemusta hän on hankkinut suorittamalla Kennelliiton kasvattajan perus- ja jatkokurssit, jalostusneuvojakurssin sekä Suomen Koirankasvattajat ry:n (SuKoka ry) järjestämän Kasvattaja-Akatemian.

Sopivan uroksen löytäminen haastavaa

Pennuttaminen alkaa sopivan uroksen etsimisestä. Silloin Liukkonen tutkii sukutauluja Kennelliiton verkkosivuilta yökaudet.

Gööttien kohdalla uroksen löytäminen on haastavaa, sillä rotu ajautui liki sukupuuttoon sodan aikana. Se saatiin pelastettua, mutta silti gööttejä on maailmanlaajuisesti vain alle 10 000 yksilöä.

Ne ovat kaikki keskenään sukua. Sisäsiittoisuus on tavallinen ongelma koirien jalostuksessa.

– On yritettävä löytää uros, joka on sukupuussa mahdollisimman etäällä. Jaden sulho tuli Ruotsin Bodenista.

Muutakin pitää huomioida ennen uroksen valintaa. Jos tietty sukulinja näyttää yliedustetulta pienessä populaatiossa, Liukkonen karsii sen pois ehdokkaista.

– Jos narttuni on vaikkapa C-lonkkainen, sille ei voi ottaa kuin A-lonkkaisen uroksen. Uroksen terveys ja luonne ovat tärkeimmät kriteerit. Ulkonäkö tulee viimeisenä.

Sukulaisuusongelmasta huolimatta göötit ovat Liukkosen mukaan pääsääntöisesti terve ja pitkäikäinen rotu.

Koiraemon ensimmäinen kuukausi tiineenä sujuu ilman erityisiä muutoksia, mutta sen jälkeen sen ruokamääriä lisätään.

Esimerkiksi Jaden ylläpitoruoka on normaalisti noin 2,5 desilitraa päivässä, nyt penikoituaan se syö reilun litran.

Pennut alkavat saada maidon lisäksi kiinteää ruokaa reilun kolmen viikon ikäisinä. Ruoaksi ne saavat turvotettua ja laadukasta koirannappulaa, raakaa jauhelihaa ja kermaviiliä.

Koiraemo kantaa keskimäärin 61 vuorokautta. Viikkoa ennen penikoimista Liukkonen alkaa mitata emon ruumiinlämpöä. Kun se laskee alle 37 asteen, penikoiminen käynnistyy vuorokauden sisällä.

Madotusta, rokotusta, sirutusta

Pentujen synnyttyä Liukkonen nukkuu ensimmäisen viikon emon ja pentujen kanssa samassa huoneessa. Hän katsoo, että pentueen pienikokoisimmatkin saavat tasapuolisesti nisää.

Liukkonen punnitsee pennut ensimmäisen viikon aikana aamuin illoin, toisen elinviikon aikana iltaisin ja sen jälkeen kerran viikossa.

Pennut madotetaan kolmen-, viiden-, seitsemän, ja yhdeksän viikon ikäisinä.

Niistä otetaan dna-näytteet, jotta saadaan selville, kantaako koira rodulle tyypillistä silmäsairautta, valkoista väriä tai pitkäkarvaisuutta. Myös luonnontöpöhäntäisyys selviää geenitestin avulla.

Göötit voivat syntyä pitkä- tai töpöhäntäisinä, ja geenitestin avulla selviää, onko koira luonnostaan töpöhäntäinen. Suomessa ei saa typistää koirien häntiä.

Jade, 2 1/2-vuotias länsigöötanmaanpystykorva, synnytti ensimmäisen pentueensa tammikuun lopussa. Tässä yksi pennuista kolmen viikon ikäisenä Jaden hoidossa. Pentuun tutustumassa myös yksi kennelin täysikasvuisista gööteistä.

Kuva: Jukka Leinonen

Liukkonen siruttaa itse pennut, ja eläinlääkäri käy tarkistamassa pentujen terveyden. Lisäksi pennut rekisteröidään Kennelliittoon.

Joskus pentuja myös pentutestataan. Menetelmällä haetaan esiin pentujen luonteenpiirteitä.

– Esimerkiksi jos joku haluaa harrastaa koiran kanssa paljon, etsin koiranostajalle aktiivisen pennun. Lapsiperheen kohdalla katsellaan taas aivan toisenlaista pentua.

Pennut saa luovuttaa seitsemän viikon ikäisenä, mutta Liukkonen pitää ne yhdeksänviikkoisiksi, jotta emä saa vierottaa pennut rauhassa.

Vaikka pentujen kasvattaminen luovutusikäiseksi on täyttä työtä ja oma vaivansa on astutuksen järjestelyissäkin, Liukkonen kertoo, että aina tulee itku, kun pentu lähtee.

Pentuja ei myydä kenelle tahansa

Yhteys pentuihin ei katkea siihen, kun uusi omistaja käy hakemassa omansa kotiin. Vastuunsa tuntevat kasvattajat huolehtivat siitä, että jokainen pentu saisi hyvän kodin.

Liukkonen ei myy pentuja henkilöille, jotka eivät käy henkilökohtaisesti tutustumassa häneen ja koiriin. Joskus vaaditaan useampi käyntikerta. Joskus kauppaa ei synny.

Liukkosella on tällä hetkellä jonossa kolmekymmentä ostajaa.

– Minulta on lähtenyt maailmalle 45 pentua. Pidän omistajiin yhteyttä. Olenkin sanonut, että kuka minulta ottaa pennun, saa yhden Liukkosen kyytipojakseen.

Liukkosta harmittaa, että muutamat julkisuuteen tulleet järkyttävät tapaukset vastuuttomista kasvattajista ovat tahranneet kuvaa suomalaisista koirankasvattajista.

– Valtaosa osaa asiansa, kohtelee eläimiä hyvin, eikä harrasta pentutehtailua, hän sanoo.

Lue Kalevan Kevät Helmi-liitettä