Vaalirahaskandaali ulottuu jo kuntatasolle. Rovaniemellä jääviyteen liittyvät ongelmat ovat ilmeisiä, mutta paikallisten päättäjien ja rahoittajien kytkennöistä voi löytyä kyseenalaisuutta muuallakin.
Rovaniemen kaupungin luottamusjohdossa tuulee, ja hyvästä syystä. Kaupunginhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Ari Ruotsalainen sai eduskuntakampanjaansa varten 10 000 euron avustuksen Kehittyvien maakuntien Suomelta (KMS) ja oli myöhemmin hyväksymässä asemakaavamuutosta, jonka myötä moottorikelkkatehtaan tontti myytiin Nova Group Oy:lle ja Nova Kiinteistökehitys Oy:lle. Yhtiö markkinoi parhaillaan paikalle tulevan uuden liikekeskuksen tiloja.
Rovaniemen kunnallispolitiikan tunnelmiin on kuitenkin vähintään yhtä suuri vaikutus sillä, että keskustan kehittämispäällikkö Lasse Kontiola istuu kaupunginvaltuustossa ja oli mukana hyväksymässä kyseistä päätöstä. On käynyt ilmi, että Kontiola itse hoiti osaa KMS:n vaalirahaliikenteestä, jonka suurin rahoittaja on ollut Nova Group.
Sen paremmin Ruotsalainen kuin Kontiola eivät jostain kumman syystä - hölmöyttään tai ylimielisyyttään - jäävänneet itseään, kun Rovaniemen päättävät elimet käsittelivät tonttikauppaa. Tässä tapauksessa on tarpeen, että menettelyn oikeellisuus selvitetään jälkikäteen perin pohjin.
Rovaniemellä on tehty kokoomuksen, SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden ryhmäpuheenjohtajien yhteisvoimin valtuustoaloite, jossa kysytään Ruotsalaisen ja eräiden johtavien virkamiesten toimista tonttikaupoissa. Mutta valtuuston seuraava kokous on vasta elokuussa eli jo lähellä kunnallisvaaleja. On aivan mahdollista, ettei Lapin pääkaupungin päätöksenteon ilmapiiri tässä prosessissa suinkaan puhdistu, vaan myrkyttyy entisestään.
Rovaniemen ongelmat viime aikoina ovat liittyneet juuri kaavoitukseen ja rakentamiseen - siis asioihin, jossa taloudelliset intressit ja päätöksenteko yhdistyvät. Silloin on ensiarvoisen tärkeää, että kunnallinen demokratia toimii täysin avoimesti ja läpinäkyvästi. Tässä vaiheessa vielä ennenaikaista arvioida, onko Rovaniemellä tapahtunut lahjomarikos vai ei. Mutta ainakin se on varmaa, ettei kuntatasolla ole otettu mahdollisia jääviysongelmia riittävän vakavasti.
Tapaus herättää yleiselläkin tasolla monia kysymyksiä. Yksi niistä on se, miksi KMS on ahkerasti rahoittanut monia sellaisia kansanedustajaehdokkaita, joilla on vaikutusvaltaa myös paikallistasolla ja juuri niillä suunnilla, joissa yhdistyksen taustayhtiöillä on liikeintressejä. Jokainen aavistaa, miksi.
Sekin on hyvä muistaa, että KMS:n taustayhtiöt ovat alalla varsin uusia pelureita. Suomen perinteiset kaupparyhmittymät ovat jo maailman sivu osanneet hoitaa yhteiskuntasuhteitaan. Suomen tapaisessa maassa siihen usein riittävät pelkät epäviralliset kontaktit. Etenkin kuntaympyröissä kaikki tuntevat toisensa, eikä muuten voisi ollakaan. Silti rajat on tunnettu niin, että suoranaiset jääviysepäilyt ovat varsin harvinaisia.
Vaalirahaskandaali levittää nyt myrkkyään koko poliittiseen järjestelmään valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Rovaniemen tapauksella on yleistäkin merkitystä. Kontiolan ja Ruotsalaisen toiminta viittaa nimittäin siihen, että rahoittajan tuella ja intressillä voi epäillä olleen suora kytkentä päätöksentekoon. Tuollainen toiminta leimaa muitakin KMS:n tuen vastaanottajia, olipa epäilyihin tosielämässä aihetta tai ei. Uskottavuuskriisiä voi lieventää vain tuomalla kaiken esiin.