Hallinto-oikeuden ja valtio-opin asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että kulttuuriministeri Suvi Lindénin (kok.) olisi pitänyt jäävätä itsensä, kun hän teki päätöstä valtionavun myöntämisestä Sankivaaran golfkeskukselle.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää, joka toimii myös julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana muistuttaa, että jääväämisen tarkoitus on suojata luottamusta julkiseen päätöksentekoon. ”Tarkoitus on pitää omat edut ja muut edut selvästi erillään”, hän toteaa.
Mäenpää kertoo, että hän olisi henkilökohtaisesti jäävännyt itsensä vastaavassa tapauksessa. ”Ministeri harkitse kuitenkin sen asian itsenäisesti”, Mäenpää sanoo.
Valtiosääntöoikeuden professori Ilkka Saraviita arvioi Iltalehdessä, että Lindénin olisi pitänyt jäävätä itsensä. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Paula Kokkonen (kok.) toteaa Ilta-Sanomissa, että päättäjän pitäisi jäävätä itsensä mielummin liian helposti kuin liian vaikeasti.
Oikeuskansleri Paavo Nikula selvittää parhaillaan Lindénin esteellisyyttä tukirahan myöntämisessä. Lindénillä samoin kuin hänen miehellään, isällään, äidillään ja veljellään on omistuksessaan osakkeet valtionapua saaneessa golfkeskuksessa.
Lindén myönsi 170 000 euron valtionavun Sankivaaran golfkeskuksen laajennukselle. Valtionavun osuus on noin 10 prosenttia laajennuksen noin 1,5 miljoonan euron kustannuksista.
Mäenpään mukaan ministeri syyllistyy virkavirheeseen, mikäli hän tekee esteellisenä hallintopäätöksen. ”Sitähän oikeuskansleri juuri tutkii ja arvioi, oliko hän esteellinen”, Mäenpää selventää.
Mikäli Lindén oli esteellinen päätöstä tehdessään, voi hän saada oikeuskanslerilta huomautuksen. Oikeuskansleri voi myös antaa vapauttavan päätöksen.
”Jos katsottaisiin, että virkavirhe on erittäin törkeä, niin siinä tapauksessa tulisi myös valtakunnanoikeusmenettely kysymykseen”, Mäenpää toteaa.
Mäenpään mukaan tapauksen vakavuusaste ei kuitenkaan edellytä valtakunnanoikeusmenettelyä. Mäenpää pitää ”huomattavan epäsuhtaisena” Lindénin tapauksen vertaamista entisen kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalon (kesk.) tapaukseen. Juhantalo tuomittiin vuonna 1993 niin sanotussa koplausjutussa vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen valtakunnanoikeudessa.
Keskiviikkoisessa pääministerin tiedotustilaisuudessa pääministeri Paavo Lipposelta (sd.) teidusteltiin, nauttiiko ministeri Lindén edelleen hallituksen luottamusta. Lipponen sanoi hallituksen odottavan oikeuskansleri Nikula selvitystä asiasta ja sitten vasta katsovan onko mihinkään jatkotoimenpiteisiin aihetta.
“Alustavan selvityksen mukaisesti niihin ei ole aihetta, mutta parempi kuulla ensin mitä oikeuskansleri sanoo”, Lipponen totesi.
Kurvinen ei näe haittaa
Pohjois-Pohjanmaan kokoomuspiirin puheenjohtaja, kansanedustaja Esko Kurvinen katsoo, että Lindénin olisi pitänyt jäävätä itsensä. ”Niinhän hän itsekin sanoi ryhmässä, että on tietämättään tehnyt virheen allekirjoittaessaan ison nipun päätöksiä”, Kurvinen sanoo.
Kurvinen kysyy, eikö esittelevän virkamiehen olisi pitänyt mainita, että mukana on Oulua koskeva tukipäätös.
Kurvinen ei usko, että golfjupakka tahraa kokoomusta tai vaikuttaa puolueen kannatukseen. ”Eihän tämä kivaa ole, mutta kantapään kautta on näköjään jotain opittava”, hän toteaa.
Golfia harrastava Kurvinen on jäsenenä Nivalan golfkerhossa.
Keskus kaupungin mailla
Sankivaaran noin 140 hehtaarin kokoinen golfkeskus sijaitsee pääosin Oulun kaupungin Oulun Golf Oy:lle vuokraamilla mailla.
Kaupunki on myöntänyt alueen vuokraan alennusta rakennusvaiheen ajaksi. Oulun Golf Oy:n piti alunperin hoitaa rakentaminen ilman valtionapua. Yhtiö perusteli kaupungilta pyytämäänsä alennusta sillä, ettei hankkeeseen haeta julkista rahoitusta.
Oulun kaupungin teknisen keskuksen johtajan Väinö Jounilan mukaan varsinaisessa sopimuksessa ei ole erikseen mainintaa siitä, että alennuksen ehtona olisi, ettei yhtiö saa hakea valtionapua.
Alueen vuosivuokra on noin 5 000 euroa. Jounila ei osaa tarkkaan arvioida, mikä käypä vuokra olisi. Jounilan mukaan indeksiin sidottu vuokra nousee alennuskauden jälkeen automaattisesti, ellei kaupunki päätä toisin. Alennus on voimassa vuoteen 2006.
Jounilan mukaan golfseuran tekemät investoinnin ovat niin suuria, ettei vuokranalennuksella ole merkitystä. Jounila on joka tapauksessa tyytyväinen alueen kehitykseen.
Hän muistuttaa, että Sankivaaran alueesta ei ole kehittynyt sellaista virkistys- ja hiihtokeskusta kuin vielä 1980-luvulla kaavailtiin. Hän kysyykin, mikä alueen metsien tai pensoittuvien niittyjen käyttöarvo olisi ilman golfkeskusta.
Oulun Golf Oy.n suurin osakkeenomistaja on Oulun Golfkerho ry, jonka omistamilla 250:llä A-sarjan osakkeella on 20-kertainen äänivalta B-osakkeisiin nähden. Osakkeita on noin 880. Meneillään olevassa osakeannissa on tarjolla 220 osaketta. Golfkerholla on noin 1 700 jäsentä.
Vuosina 1991-92 rakennettuun Sankivaaraan on uponnut noin 4,5 miljoonaa euroa. Vuosittain viheriöitä on lisäksi hoidettu sadoilla tuhansilla euroilla. Osakkakkeenomistajat maksavat kunnostustöistä 300 euron hoitovastiketta.