Uusi hallitus muodostetaan ensimmäistä kertaa eduskunnassa. Se heijastui myös valtiopäivien avajaispuheisiin: pääroolissa oli puhemies Anneli Jäätteenmäki eikä presidentti Tarja Halonen.
Tasavallan presidentin puhe on ollut koko itsenäisen Suomen historian ajan valtiopäivien avajaisten huippuhetki eduskuntavaalien jälkeen. Keskiviikkona kaikki oli toisin. Presidentillä ei ole enää uuden perustuslain aikana juuri mitään tekoa hallitusneuvotteluissa. Hallitusneuvottelut käydään eduskunnassa ilman presidentin myötävaikutusta. Tarja Halonen on tunnustanut tämän tosiasian ennenkin, ja hän teki niin myös keskiviikkona uuden eduskunnan edessä.
Presidentti Halonen vakuutti samalla "jo nyt" valmiutensa hyvään yhteistyöhön eduskunnan valitseman pääministerin ja eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen kanssa. Se oli rehdisti tehty oloissa, joissa seuraava pääministeri, Suomen politiikan todellinen johtaja, voi olla Jäätteenmäki. Halosen lausunnon jälkeen on syytä lopettaa spekulaatiot siitä, että jos pääministeri tulee jostakin muusta puolueesta kuin SDP:stä, edessä olisi väistämättä ongelmia.
Vaikeuksia voi toki tulla, mutta ne eivät johdu niinkään jäsenkirjan väristä. Sellainen on normaalia. Myös Halosen ja pääministeri Paavo Lipposen välillä on ajoittain kipunoinut samanlaisesta poliittisesta taustasta huolimatta huippukokousten yhteydessä niin, että lähiympäristökin on ollut lähellä kärähtämispistettä.
Keskusta valitutti SDP:n ja kokoomuksen vastalauseista huolimatta Jäätteenmäen eduskunnan puhemieheksi ja tekee hänestä tänään myös hallitustunnustelijan. Tämä kaksoisrooli lisäsi vaalivoittaja Jäätteenmäen sanojen painoarvoa tasavallan presidentin rinnalla ja eduskunnan edessä.
Jäätteenmäen puheen sävy ei jättänyt sijaa tulkinnoille. Hän ei puhunut vain tunnustelijana, vaan myös tulevana hallituksen muodostajana sanoessaan, että uuden eduskunnan tärkein tehtävä on aikaansaada toimintakykyinen hallitus mahdollisimman pikaisesti. Jäätteenmäki kertoi lisäksi, miten hän aikoo edetä hallitustunnusteluissa. Hän aikoo pitää kaikkia lankoja käsissään. Samalla hän korosti kuitenkin, että Suomi tarvitsee nyt yhteistyön politiikkaa.
Jäätteenmäki ja Lipponen keskustelivat tiistaina ensimmäisen kerran noin tunnin keskenään hallituksen muodostamisesta. Kalevassa keskiviikkona julkaistu kuva tapaamisesta oli paljastava: jää heidän väliltään on sulanut. Lipponen tunnustaa poliittiset realiteetit ja on valmis neuvottelemaan punamultahallituksen muodostamisesta. Kaksikko haluaa edetä hallitusneuvotteluissa nopeasti. Se on hyvä uutinen.
Jäätteenmäen puhe oli kuin suora vastaus niihin toiveisiin, joita Lipponen oli esittänyt hänelle päivää ennen ja muissa lausunnoissaan. Keskustajohtaja oli valmis määrittelemään tarkoin politiikan sisällön vaalikaudelle ja tunnusti, että julkisen talouden liikkumavara on rajallinen tulevina vuosina. Lausuma on melkein kuin Lipposen vaatima julkinen katumusharjoitus keskustan vaalilupausten jälkeen.
Jäätteenmäki puhui niin ikään peruspalvelujen puolesta, korosti työttömyysongelman ratkaisua ja pyysi talkoisiin mukaan koko yhteiskuntaa. Hän muisti jopa vedota työmarkkinajärjestöihin. Tällaisen linjauksen jälkeen epäilevät tuomaatkin voivat jo vaieta. Jäätteenmäki lähtee muodostamaan keskustan ja SDP:n varaan rakentuvaa punamultahallitusta, ja hänen ennusteensa on lupaava. SDP ja Lipponen haluavat pysyä vallassa.