Suomen keskustan johto sanoi vappuna kahdellakin arvovaltaisella suulla Suomen politiikan ruman sanan ja varasti show´n vasemmiston vappupuhujilta. Vajaat kolme vuotta ennen vaaleja tehty presidenttipelin avaus tilanteessa, jossa Tarja Halosen seuraajan valtaoikeuksien yllä leijuu suuri kysymysmerkki, oli kuitenkin ennenaikainen ja hämmentävä.
Ehdotus naisehdokkaasta paljasti puoluejohdon pelot. Keskusta pelkää niin paljon huonoa tulosta kesäkuun eurovaleissa, että sekä puheenjohtaja Matti Vanhasen että puoluesihteeri Jarmo Korhosen piti vauhdittaa vaalikampanjaa kääntämällä huomio pääasiasta ja Euroopasta Suomen vuoden 2012 presidentinvaalien sukupuoliasetelmiin.
Kaksien vaalien sotkeminen tällä tavoin toisiinsa tuo mieleen SDP:n vanhan vaalikikan Kalevi Sorsan ajoilta. Puheenjohtaja Sorsa heitti eräiden kunnallisvaalien alla esiin ajatuksen huippusuositusta Mauno Koivistosta SDP:n presidenttiehdokkaana. Demarit toivoivat Koivisto-innostuksesta potkua vaalikampanjaansa, vaikka Koivisto ei ollut edes ehdolla noissa vaaleissa.
Pääministeri Vanhanen heitti vappuna Helsingissä Kyösti Kallion patsaalla nimiä mainitsematta esiin ajatuksen naisehdokkaasta seuraavissa presidentinvaaleissa. Etelä-Pohjanmaalta Anneli Jäätteenmäen vanhalta kotikentältä Helsinkiin siirtynyt puoluesihteeri Korhonen puki heti nimeksi Vanhasen epämääräisen pyörityksen.
Keskustan presidenttiehdokkaan mitat täyttäisi Korhosesta parhaiten viime eurovaalien ääniharava Jäätteenmäki.
Lyhytaikaisen pääministerin kampanja sai heti nostetta ja huomioarvoa, jota häneltä oli puuttunut. Mitä enemmän ääniä Jäätteenmäki imuroi, sitä paremmin pärjää myös keskusta. Hyvä vaalitulos kun tehdään kärkiehdokkaiden keräämillä suurilla äänimäärillä.
Keskustalla on hyviä kokemuksia Jäätteenmäen käytöstä vaaleissa. Puolue sai ratkaisevat, voittoon vieneet muutama tuhat ääntä eduskuntavaaleissa 2003 juuri naispuheenjohtajateemalla. Kolmisen kuukautta vaalien jälkeen Jäätteenmäki oli kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja sai mennä tunnetuista syistä, mutta myös siksi, että keskustan puolue-eliitti halusi päästä hänestä eroon.
Suosittu Jäätteenmäki kelpaa keskustan vaalivankkureiden vetäjäksi eurovaaleissa. Mutta hänestä tuli johdon avauksen jälkeen myös ykkössuosikki puolueen presidenttiehdokkaaksi. Muut spekulaatioissa mainitut keskustan naisministerit eivät vedä tosiasialliselta statukseltaan vertoja Jäätteenmäelle. He vaikuttavat diletanteilta keskustanaisten puheenjohtajan rinnalla.
Jäätteenmäellä on vielä puolellaan yksi vahva etu, joka puuttuu muilta keskustan naisilta: vahva tunnelataus. Keskustassa on paljon naisia ja jonkin verran myös miehiä, jotka eivät ole koskaan hyväksyneet sitä, mitä Jäätteenmäelle tapahtui 2003. He kokevat, että pääministeri jätettiin yksin ja alistettiin demarien pelinappulaksi siksi, että hän oli nainen.
Jäätteenmäen tukijat ja ihailijat ovat janonneet revanssia siitä lähtien. Puhe naispresidenttiehdokkaasta ja Korhosen suorasukainen esitys Jäätteenmäestä ovat kuin balsamia heidän haavoilleen.
Vaikka ehdotus perustui taktiseen laskelmointiin eurovaalien takia, se käsitetään Jäätteenmäen tukijoiden keskuudessa vakavaksi puheenvuoroksi, josta ei voi perääntyä noin vain. Jäätteenmäestä tuli vappuna vähintäänkin puolivirallisesti keskustan naisten ykkössuosikki presidentinvaaleihin.
Keskustan avaus on tuomittu turhaksi hosumiseksi monissa pääkirjoituksissa ja muiden puolueiden kommenteissa. Presidentin- ja eurovaaleilla kun ei ole mitään tekoa keskenään. Muutenkin olisi kohtuullista katsoa, tuleeko Vanhasen hallituksen käynnistämästä yrityksestä vähentää presidentin valtaa mitään.
Olisi loogista, että ehdokasspekulaatiot aloitettaisiin puoluejohtotasolla vasta, kun tiedetään, valitaanko Suomeen nykyisin valtaoikeuksin varustettu presidentti vai niin sanottu representatiivinen figuuri ilman kovaa valtaa. Sen kun voi olettaa vaikuttavan olennaisesti siihen, ketkä suostuvat ehdokkaiksi.
Presidentin valtaoikeuksien vähennys on juuri nyt vastatuulessa sosiaalidemokraattien jarrutuksen takia. Koko hanke voi mennä jäihin ilman konsensusta. Keskustajohdon avaus näissä oloissa tarkoittaa sitä, että puolue ottaa riskin Jäätteenmäestä Tarja Halosen kaltaisena vahvana vallankäyttäjänä, joka panee ulkopolitiikan johtajana halutessaan kampoihin hallitukselle.
Ajatus on kiinnostava sitä taustaa vasten, ettei keskustan puolue-eliitti sulattanut koskaan täysin Jäätteenmäen puheenjohtajuutta, vaikka hänet valittiin selkein äänin tehtävään 2002. Häntä vierastettiin siksi, että hän tuli eliitin ulkopuolelta ja sotki sen valtakuviot. Myös hänen asiantuntemustaan epäiltiin.
Jäätteenmäki on nyt kuusi vuotta vanhempi, seesteisempi ja myös kansainvälisesti kokeneempi. Sekö tekee hänestä nyt muka samojen puolue-eliitin edustajien silmissä kelvollisen Suomen presidentiksi? Vai onko tausta-ajatuksena se, että presidentin valtaa vähennetään joka tapauksessa, joten Jäätteenmäki kelpaa presidenttiehdokkaaksi?
Niin tai näin, keskustajohto vei ehdotuksellaan puolueen hyllyvälle hetteikölle. Kansanedustaja Antti Kaikkonen antoi jo esimakua siitä, mitä tuleman pitää. Hän ei hyväksy ehdokkuuden varaamista vain naisille. Joku toinen sanoisi, ettei nimenomaan Jäätteenmäelle. "Lapuan likka" on yhä puolue-eliitin keskuudessa kuin punainen vaate härälle.
Kirjoittaja on espoolainen tietokirjailija.