Pääministeri Anneli Jäätteenmäki vakuutti eduskunnalle, ettei hän ole pyytänyt eikä saanut mitään ulkoministeriön salaisia asiakirjoja. Jäätteenmäen mukaan hänen vaalikeskustelussa ja nettisivuillaan esittämänsä tiedot perustuivat presidentin neuvonantajan Martti Mannisen faksaamiin kahteen briefing-muistioon. Toinen oli Mannisen kirjoittama ja toinen kooste ulkoministeriön ns. Grossman-asiakirjasta.
Jäätteenmäki antoi eduskunnalle pääministerin ilmoituksen Irak-vuodosta. Hän kertoi, että antaessaan viranomaisille todistajanlausunnon viikko sitten hänelle esitettiin useita ulkoministeriön alkuperäisiä salaiseksi leimattuja Irak-asiakirjoja. Jäätteenmäki oli todennut, ettei hän ole koskaan ennen nähnyt näitä papereita.
Jäätteenmäki toisti kahteen kertaan, ettei hän ollut pyytänyt Mannisen toimittamia muistioitakaan. Ne tulivat hänelle yllätyksenä. Tämä vakuutus aiheutti pienen kohahduksen eduskunnassa.
Jäätteenmäki esitti eduskunnan edessä myös pahoittelunsa tapahtuneesta tasavallan presidentille.
Pääministerin mukaan hänen oman selvityksensä viivästyminen ei ole johtunut hänestä itsestään, vaan virallisen tutkimuksen edellyttämästä pidättyvyydestä. Samasta syystä hän on aiemmin joutunut antamaan vältteleviä lausuntoja.
Lyhyehkössä ilmoituksessaan Jäätteenmäki sanoi keskustelleensa eilen oikeuskanslerin kanssa. Tämä oli hyväksynyt sen, että Jäätteenmäki julkistaa asiaan liittyvät tietonsa. Samat asiat on kerrottu jo viime viikolla viranomaisille.
Irak-keskustelu oli tarpeellinen
Jäätteenmäki muistutti, että vaalien alla käydyssä Irak-keskustelussa oli kysymys silloisen opposition näkökulmasta. Hän katsoi edelleen, että keskustelu oli tarpeellinen, koska lähestyvä Irakin sota askarrutti kaikkia kansalaisia.
Lisäksi maaliskuun eduskuntavaalit olivat ensimmäiset uuden perustuslain aikana. Hallitus on nykyisin omalta osaltaan parlamentaarisessa vastuussa eduskunnalle myös ulkopolitiikan osalta.
- Nykyaikaisessa Suomessa on tärkeätä, että ulkopolitiikan tosiasiat ovat kansalaisten tiedossa ja niistä voidaan käydä demokraattista keskustelua. Demokraattisessa maassa kansalaisten on saatava tietää, mitä heidän turvallisuudestaan päätetään tai sovitaan, Jäätteenmäki sanoi.
Hän päätteli käydyn keskustelun johtaneen siihen, että hallitus täsmensi Irak-politiikkaansa 7. maaliskuuta, jolloin myös silloinen oppositio saattoi siihen täysin yhtyä. Nykyinenkin hallitus on jatkanut tuolloin määritellyllä linjalla.
Suurimman oppositiopuoleen puheenjohtajana Jäätteenmäki sai kertomansa mukaan vaalikeskustelun aikana tietoja useista lähteistä sekä suullisesti että kirjallisesti.
Puheena olevat Irak-tiedot tulivat hänelle poikkeuksellista tietä, joten hänen on ollut hyvin vaikea puhua asiasta.
- Myös tutkinnallisista syistä olen joutunut antamaan vältteleviä lausuntoja, mistä on ymmärrettävästi syntynyt epäjohdonmukainen kuva. Uskon, että nyt esittämieni tietojen valossa muodostuu oikea kuva, Jäätteenmäki sanoi.