Kansanedustaja Anneli Jäätteenmäellä (kesk.) ja presidentin entisellä neuvonantajalla Martti Mannisella on täysin eri käsitykset siitä, miten tietojen luovuttaminen Manniselta Jäätteenmäelle alkoi. Kumpaakin kuultiin Helsingin käräjäoikeudessa keskiviikkona henkilökohtaisesti.
Mannisen mukaan Jäätteenmäki nimenomaan pyysi häneltä tietoa, jo etukäteen ennen tapaamista. Kun he Jäätteenmäen aloitteesta tapasivat ravintolassa, pyysi Jäätteenmäki Mannista toimittamaan Irak-aiheista mielenkiintoista tietoa.
Manninen väitti oikeudessa, että Jäätteenmäki pyysi häntä näyttämään salaista muistiota pääministeri Paavo Lipposen (sd.) ja presidentti George W. Bushin neuvotteluista.
Sen takia Manninen oli ottanut muistion mukaan tapaamiseen. Mannisen mukaan Jäätteenmäki näki tapaamisen loppupuolella muistion kansilehden ja teki siitä hetken muistiinpanoja.
"Aikaa kului ehkä mieluummin minuutti kuin sekunteja", sanoi Manninen.
Jäätteenmäki kiisti nämä seikat omassa kuulemisessaan. Hän sanoi halunneensa keskustella Mannisen kanssa uudesta perustuslaista, erityisesti presidentin ja hallituksen yhteistyösuhteista.
Lisäksi Jäätteenmäki sanoi, ettei pyytänyt Manniselta tapaamisessa mitään asiakirjaa eikä sitä hänelle näytetty.
"Olisin kyllä kansilehdestä nähnyt, että Bush kiitti Lipposta Irak-asiassa."
Mannisen Jäätteenmäen kotinumeroon lähettämiä fakseja Jäätteenmäki ei sanojensa mukaan kummastellut, koska niissä oli tasavallan presidentin kanslian yhteystiedot. Hän vain arveli olevansa kanslian yleisen jakelun piirissä.
Jäätteenmäki muistutti, että hän sai vaalitaistelun aikana kymmeniä sivuja fakseja eri tahoilta. Hän totesi myös, että hän sai paljon tietoja eduskunnan suuren valiokunnan jäsenenä.
"Mieleeni ei tullut, että Mannisen toiminnassa olisi voinut olla jotakin laitonta tai että minun olisi pitänyt ottaa yhteyttä ja kieltää näiden faksilähetysten tulo."
Jäätteenmäki korosti myös, ettei papereissa ollut merkintää, että ne olisivat salassapidettäviä.
Jäätteenmäki kertoi oikeudessa, että suurin osa Mannisen lähettämistä asiakirjoista oli täysin rutiiniluontoisia ja että hän käytti vain kahden muistion tietoja.
Toinen koski Bushin ja Lipposen neuvotteluja, jota hän siteerasi nettipäiväkirjassaan, toinen koski USA:n varaulkoministeri Marc Grossmanin briefausta 30 maalle Irakin tilanteesta.
Molemmat kiistivät syytteensä
Sekä Anneli Jäätteenmäki ja Martti Manninen kiistävät ehdottomasti valtionsyyttäjä Jorma Äijälän syytteet. Helsingin käräjäoikeudessa kumpikin piti saamiaan syytteitä perusteettomina ja yksilöimättöminä.
Mannisen avustaja asianajaja Matti Wuori totesi, että Manninen on luovuttanut aineistoa Jäätteenmäelle, mutta asiakirjojen joukossa ei ole ollut yhtään alkuperäistä tai alkuperäisten kopioita. Ne eivät myöskään sisältäneet salassa pidettäviä tietoja, joten niiden luovuttaminen ei ollut oikeudetonta.
Wuoren mukaan Manninen luovutti Jäätteenmäelle muistioita tausta-aineistoksi eduskuntavaaleja varten. Wuori korosti, että Manninen ei voinut tietää, että Jäätteenmäki käyttäisi tietoja niin kuin hän teki.
Jäätteenmäki puhui itsekin oikeudessa. Hän sanoi, ettei ole Manniselta asiakirjoja pyytänyt eikä tätä painostanut. Jäätteenmäen asianajajan Aarno Arvelan mukaan Jäätteenmäellä ei ollut mitään syytä epäillä, että Mannisen toiminta olisi ollut lainvastaista.
Jäätteenmäen mukaan yhteydenpito oli tavanomaista. Hänen vastaanottamissaan fakseissa oli tasavallan presidentin kanslian kansilehti.
Syyttäjä: Jäätteenmäki oli aktiivinen
Jutun pääsyyttäjän Jorma Äijälän mukaan Jäätteenmäki oli nimenomaan aktiivisesti pyytänyt salassa pidettäviä tietoja Manniselta. Äijälä totesi, että Jäätteenmäki on niin kokenut poliitikko, että hänen on täytynyt tietää asiakirjojen olevan salaisia. Esitutkinnan mukaan Jäätteenmäki ja Manninen tapasivat Jäätteenmäen aloitteesta ravintolassa 28.1.2003.
Manninen oli silloin näyttänyt Jäätteenmäelle Suomen Irak-politiikkaa koskevaa materiaalia, Jäätteenmäki oli pyytänyt Manniselta aineistoa myös jatkossa. Mannisen on todettu toimittaneen ravintolatapaamisen jälkeen Jäätteenmäelle faksitse 55 lähetystä 6.3. mennessä.
Jäätteenmäki kiisti oikeudessa, että mitään aktiivista yhteydenpitoa olisi ollut. Jäätteenmäen mukaan tämä näkyy myös hänen poliisille luovuttamissaan teletunnistetiedoissa. Jäätteenmäki myös sanoi puhuneensa viime vuonna eduskunnassa totta, kun hän vakuutti, ettei ollut aineistoa pyytänyt ja että se tuli hänelle yllätyksenä.
Hän ihmetteli myös väitteitä, että vuodosta olisi aiheutunut vahinkoa. Jäätteenmäki totesi, että eniten vahinkoa on tullut Manniselle, joka irtisanottiin, ja hänelle itselleen, joka luopui pääministerin ja keskustan puheenjohtajan paikasta. Mannista syytetään virkasalaisuuden rikkomisesta ja Jäätteenmäkeä avunnannosta tai yllytyksestä.
Wuori: Oikeudenkäynnin peruskysymys on poliittinen
Martti Mannisen asianajaja Matti Wuori totesi oikeudessa, että Jäätteenmäen ja Mannisen oikeudenkäynnin peruskysymys on poliittinen, sillä nyt ratkaistaan 2000-luvun politiikan pelisäännöt.
"Sekä viime eduskuntavaalit että niihin liittyvät kampanjat olivat värikkäitä. Oli selvää, että Anneli Jäätteenmäki nojautui omassa kampanjassaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan niissä oloissa ja keräsi aktiivisesti tietoa Irak-asiasta eri lähteistä."
Wuoren mukaan keskeisin tilanne, mihin kansalaiset suhteessa valtaan voivat joutua, ovat eduskuntavaalit. Wuoren mukaan nyt Suomessa irrottaudutaan Kekkosen ajan hyssyttely- ja salailupolitiikassa.
Wuoren mukaan saattoi olla poliittinen tyylirikko, että Jäätteenmäki käytti näitä tietoja, mutta se ei silti voi olla rikos. "Asiaa voidaan taivastella, mutta ei se tee silti tekoa rikolliseksi."
Wuori oli myös syyttäjän kanssa jyrkästi eri mieltä siitä, ovatko asiakirjat salassa pidettäviä vai eivät. Leimojen "huiskiminen" ei voi olla kestävä peruste antaa kenellekään langettavaa tuomiota.
Hän totesi, että edes leiman lyöminen asiakirjaan ei tee sitä salaiseksi, vaan kriteerit on aina määriteltävä erikseen ja asiakirjoihin on merkittävä sekä päivämäärä että lainkohta, minkä perusteella ne ovat salaisia.
Presidentti ei käskenyt Mannista antamaan tietoja
Presidentti Tarja Halonen ei ollut antanut entiselle neuvonantajalleen Martti Manniselle tehtäväksi toimittaa keskustan entiselle puheenjohtajalle Anneli Jäätteenmäelle aineistoa.
Oikeudelle toimitetun presidentin lausunnon mukaan presidentti ei ollut Mannisen toiminnasta edes tietoinen ennen viime vuoden kesäkuuta, jolloin Manninen pidätettiin.
Presidentin kanslia ilmoitti myös, ettei sillä ole mitään vaatimuksia oikeudenkäynnissä. Manninen irtisanottiin neuvonantajan tehtävästään välittömästi, kun hänen toimintansa oli tullut julki.
Halonen kommentoi pidättyvästi oikeudenkäyntiä
Presidentti Halonen kommentoi keskiviikkona Jäätteenmäen ja Mannisen oikeudenkäyntiä varsin pidättyväisesti.
"Oikeusvaltion hyvä puoli on se, että ihmiset saavat oikeutta. Usein huono puoli on se, että se kestää aika kauan. Se, että tapaus nyt siirtyy tuomioistuinkäsittelyyn, on varmaan kaikille tervetullutta. Onhan se hyvin poikkeuksellinen tapaus", sanoi Halonen Tampereella maakuntamatkansa yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Oikeudenkäynnin televisiointiin Halonen ilmaisi suhtautuvansa varauksellisesti. "Se oli hieman yllättävä ratkaisu. Yleistyessään sellainen saattaa tuoda avoimuuden lisäksi myös sivuvaikutuksia", sanoi Halonen.
Käräjäoikeudessa mediamylläkkä
Helsingin käräjäoikeudessa nähtiin oikeudenkäynnin alkaessa ennennäkemätön tungos, kun kymmenet toimittajat ja kuvaajat jonottivat paikkaa salissa. Saliin mahtuu 80 kuulijaa.
Mannista syytetään virkasalaisuuden rikkomisesta ja Jäätteenmäkeä yllytyksestä tai avunannosta virkasalaisuuden rikkomiseen. Valtionsyyttäjä Jorma Äijälä vaatii heille sakkorangaistusta.
Ulkoministeriöllä ei ole asiassa vaatimuksia.
Valtaosa esitutkinta-aineistosta julki
Politiikka sävyttää Irak-oikeudenkäyntiä.
Manninen luovutti Jäätteenmäelle 39 asiakirjaa.
KHO: Irak-asiakirjat ovat salassapidettäviä.
Katso haastehakemus Ylen sivuilta.
Aiemmin tapahtunutta: