Jatkokaudelle haluava meppi Anneli Jäätteenmäki (kesk.) kertoo olevansa Euroopan parlamentissa vain Suomen ja suomalaisten puolustajana ja asianajajana.
Suomalaisten asiaa EU:ssa ajaa Jäätteenmäen mukaan parhaiten se, että lainsäädäntö tehdään kansalaisille entistä avoimemmaksi.
"Yksi syy siihen, miksi kansalaiset kokevat EU:n etäiseksi, on, että monia päätöksiä tehdään yhä suljettujen ovien takana", Jäätteenmäki arvelee.
EU:n lainsäädäntöasiakirjoja jaetaan hyvin rajoitetusti tapauksissa, joissa on kyse, kenelle päätösvalta kuuluu, EU:lle vai jäsenvaltioille. Toimivaltakiistat ovat isoja periaatekysymyksiä, ja ne pitäisi käsitellä avoimesti.
Avoimuuden lisääminen parantaisi Jäätteenmäen mielestä kansalaisten osallistumista ja vaikuttamista sekä tekisi hallinnosta entistä tehokkaampaa ja vastuullisempaa.
"Konservatiiviryhmä puhuu kyllä avoimuuden puolesta muttei halua kuitenkaan asiakirjoja julkisiksi, koska heidän mukaansa se vaikeuttaa EU-päätöksentekoa. Minusta toimivaltakiistat pitää saada julkisiksi kansalaiskeskustelun aikaansaamiseksi", Jäätteenmäki perustelee ja muistuttaa, että konservatiiveihin kuuluvat suomalaiset kokoomusmepit ovat olleet avoimuuden kannattajia.
Jäätteenmäki karsisi rutkasti EU-parlamentin istuntojen asialistaa. "Muuttaisin järjestelmää niin, että kun vähemmän asioita olisi esillä, koko valiokunta esittelijän sijaan kuuntelisi kaikkia asiantuntijoita. Kaikkien pitää kuunnella niitäkin, jotka ovat aivan eri mieltä. Hyvä lainsäädäntö syntyy sillä tavalla", Jäätteenmäki perustelee.
Parlamenttityöskentelyssä hän ottaisi heti paikalla käyttöön koneäänestyksen. "Koneäänestyksestä jää aina jalanjälki. Kun nostamme kättä, kansalaiset eivät tiedä, kuinka olemme äänestäneet. Nykyjärjestelmää ei voi sanoa tietenkään salaiseksi, koska työskentelyämme voi tulla vapaasti seuraamaan, mutta eivät kaikki EU-kansalaiset pääse näkemään, ketkä kättä nostavat."
Muutos tapahtuu pienin askelin
Jäätteenmäki kyllä tietää, ettei samanlainen käytäntö kuin Suomen eduskunnassa tule käyttöön EU-parlamentissa tuosta vain.
"Koen kuitenkin pystyneeni edistämään avoimuutta, tosin pienin askelin. Tiedossa on kova vääntö parlamentin, neuvoston ja komission kesken", Jäätteenmäki pohtii.
Toinen asia, jossa Jäätteenmäki on ollut aktiivinen, on suomalaisen vapaaehtoisen urheilu- ja nuorisotoiminnan puolustaminen niin, ettei talkootyö joudu verotuksen piiriin.
"Alkuperäisen esityksen mukaan seurojen talkootyö olisi katsottu palveludirektiiviin kuuluvaksi verolliseksi palveluksi", Jäätteenmäki muistelee.
Varsinkin autourheilusta innostuneet saksalaiset mepit näkivät suomalaisen urheilutoiminnan bisneksenä, ja nuorisotyökin tapahtuu monissa maissa kirkon tai koulujen yhteydessä, jolloin Suomen kaltaista ongelmaa ei muualla esiinny.
Juttusarjassa haastatellaan jatkoon pyrkiä europarlamentaarikoita. Sarjassa on aiemmin esitelty Satu Hassi (vihr.), Eija-Riitta Korhola (kok.) ja Ville Itälä (kok.)