Suomessa on itsenäisyyden aikana ollut 67 hallitusta, ja niistä kolme on aiemmin hajonnut parissa kuukaudessa. Lyhyysennätyksiä pitävät hallussaan kaksi jatkosodan lopulla nimitettyä hallitusta.
Elokuussa 1944 aloittaneen kansallisen kokoomuspuolueen Antti Hackzellin enemmistöhallituksen iäksi tuli pääministerin sairastuttua 41 päivää. Sitä seurannut kokoomuslaisen U. J. Castrénin enemmistöhallitus pysyi pystyssä 58 päivää.
Kolmanneksi sijoittuu lokakuussa 1971 Urho Kekkosen nimittämä Teuvo Auran virkamieshallitus. Sen pituudeksi jäi 63 päivää.
Suomen hallitukset ovat poliittisen järjestelmän ja puoluerakenteen vuoksi olleet usein lyhytikäisiä 1980-luvulle asti. Alle puoli vuotta maata hallinneita hallituksia on ollut noin tusinan verran ja alle vuoden mittaisia yli 30.
Vuosina 1975-1977 oli vielä kolme alle vuoden pituista hallituskautta. Vuoden 1983 jälkeen kaikki hallitukset ovat olleet vaalikauden eli noin 1 460 päivän pituisia.
Jäätteenmäen eron syy on poikkeuksellinen koko Suomen historiassa. Yleensä syyt hallitusten hajoamiseen ovat olleet selvemmin poliittisia. Hallitukset ovat kaatuneet vaalitulokseen, epäluottamuslauseeseen, sisäisiin ristiriitoihin tai epäluottamukseen esimerkiksi presidentin kanssa.
Ilmeisesti ainoa oikeudellisen päätöksen vuoksi eroanomuksen jättänyt pääministeri on ollut maalaisliiton V. J. Sukselainen vuonna 1961. Helsingin hovioikeus katsoi, että Sukselainen on pantava viralta Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan tehtävästä. Sukselainen jätti eroanomuksensa vaikka tuomio oli vielä valituksen alainen.
