"Voi, kunpa sellainen avattaisiin myös täällä Oulussa", huokaa tuote- ja kuluttajavalistuskonsulenttina Valion Oulun konttorilla työskennellyt Eeva-Liisa Siltala kuultuaan tiedon, että Valio herättää Helsingissä henkiin Valion baarin.
Pääkaupungissa Kampin liikekeskuksessa kesän kynnyksellä avautuva baari palaa lähes entiselle paikalleen. Ensimmäinen Valion jäätelöbaari avattiin Helsingin Lasipalatsissa 1936. Sittemmin baareja perustettiin myös muille paikkakunnille Valion aluekonttoreiden yhteyteen aina Kemijärveä, Rovaniemeä, Kemiä ja Oulua myöten.
Oulussakin baareja oli useampia. "Ainakin Kirkkokadulla, Isollakadulla ja Tuirassa Bio-Kuohun talossa. Isollakadulla oli parhaimmillaan kaksikin. Yksi baareista oli erityisesti juustoihin keskittynyt", Valion palveluksessa 1958-1985 työskennellyt Siltala muistelee.
Baareista kehkeytyi varsin pian nuorison ja varttuneemmankin väen suosimia seurustelu- ja tapaamispaikkoja, joissa jäätelöiden, kahvin ja leivonnaisten lisäksi saattoi nauttia yksinkertaisia, mutta maukkaita aterioita.
"Helsingin baareissa suosituimmaksi aamiaisruuaksi taisi 1960-luvulla nousta ruispuuro, kun taas Kemijärvellä sitä ei kukaan syönyt!" Siltala naurahtaa.
Banana splitiä,
melbaa, soodaa...
Valion jäätelöbaareissa kansa pääsi haistelemaan suuren maailman tuulahduksia.
Ne opettivat nuorisoa siemailemaan pirtelöä ja jäätelösoodaa. Niissä saattoi herkutella tötteröjäätelöiden ohella hauskasti nimetyillä jäätelöannoksilla, kuten banana splitillä tai melballa.
Amerikkalaislähtöisessä banana splitissä nautiskeltiin vanilja-, suklaa- ja mansikkajäätelöpalloista halkaistun banaanin, hedelmäsalaatin, kermavaahdon ja suklaakastikkeen seurassa.
Vaniljajäätelöpalloista, persikasta, mansikkakastikkeesta, kermavaahdosta ja vohveleista koottu melba taas oli saanut nimensä 1900-luvun alun suosikkilaulajattaren, australialaisen Nelly Melban mukaan.
"Hän rakasti jäätelöä ja piti intohimoisesti kermavaahdosta. Ja hänet tunnettiin kauniista persikkaihostaan ja kirsikanpunaisista huulistaan", Siltala huokaa. Melba kuuluu myös hänen omiin mielimakuihinsa.
Oulussa kun oltiin, maistui monelle jäätelö lisäksi lakkahillolla ja kermavaahdolla kuorrutettuna.
Oleellinen osa jäätelöbaarien tunnelmaa olivat tyylikkyys ja täsmällisyys.
Tyylikkyys näkyi muun muassa teräksisinä ja lasisina tarjoiluastioina - kertakäyttökipot ja muovilusikat olisivat olleet kauhistus! Samoin kuin "vähän mitä sattuu" -kokoa olevat jäätelöpallot.
"Jäätelöannosten pallojen piti olla oikeankokoisia, joko 25, 40 tai 50 grammaa painavia. Kun baarin työntekijä osasi oikean tekniikan, heittoa saattoi olla gramma, muttei sentään viittä!" Siltala huomauttaa.
Tarkkuudelle oli perusteensa: liian iso pallo olisi syönyt yrityksen katetta, ja liian pienen olisi asiakas huomannut äkkiä.
Maitolinja kävi
kannattamattomaksi
Valion jäätelöbaarit tulivat tiensä päähän 1970-luvun alussa. Vuonna 1972 Valio myi kaikki baarinsa Elannolle, ja samalla Elanto sekä otk:laiset liikkeet luopuivat meijeritoiminnastaan.
Tuossa vaiheessa baareja oli jäljellä runsaat 30.
Omat paineensa baarien lopettamiseen Valio kohtasi keskioluen myynnin vapauduttua. Valio halusi periaatteellisista syistä pitää omat paikkansa "maitopohjaisina", mutta baaritoiminnan kannattavuus olisi edellyttänyt keskioluen anniskelua.
Helsingissä kesällä avattavalla baarillaan Valio haluaa juhlistaa satavuotistaivaltaan. Baarin designkonsepti on Paola Suhosen käsialaa.
Valiossa ei ole toistaiseksi tehty päätöstä, avataanko baareja uudestaan myös muualle maahan.