Jäät ovat edelleen tavallista ohuempia suurimmassa osassa maata. Jjään paksuus on jopa 5-15 senttiä alle tavanomaisten arvojen. Ainoastaan osassa Lappia jäät ovat keskimääräistä paksumpia.
Maan etelä- ja keskiosissa jäänpaksuus on 25-50 senttiä ja pohjoisessa 50-75 senttiä. Paksuin jääpeite, 76 senttiä, on mitattu Kilpisjärvellä.
Edellisestä mittauskerrasta kymmenen päivää sitten jäänpaksuus on kasvanut keskimäärin 5 senttiä.
Vaikka jäät ovatkin tavallista ohuempia, ne eivät ole ajankohtaan nähden ennätyksellisen ohuita. Erityisen ohuita jäät ovat olleet etelä- ja keskiosissa maata muun muassa helmikuussa 2001, 1992, 1983 ja 1975. Tällöin jäänpaksuus on ollut etelässä vain 20-30 senttiä ja maan keskiosissa 30-40 senttiä.
Jään kestävyyttä vähentää kohva, joka on jään päällä olevasta lumisohjosta muodostunutta huokoista jäätä. Tällä hetkellä kohvan osuus on noin 25-60 prosenttia jään kokonaispaksuudesta.
Lunta vähiten
Länsi-Suomessa
Lumen vesiarvo eli lumikuorma on suurin tällä hetkellä Käsivarressa, Länsi-Lapissa, Kainuussa ja Itä-Suomessa. Näillä alueilla maastossa mitattu lumikuorma on yleisesti yli 130 kiloa neliöllä. Länsi-Suomessa lunta on puolestaan keskimääräistä vähemmän, pääosin alle 80 kiloa neliöllä.
Sykkeen mukaan katoille lumikuorma alkaa olla vaarallinen, kun lunta on katoilla 80-100 senttiä. Erityisessä vaarassa ovat teollisuushallien tasakatot sekä rakennukset, joiden katoilla on laajennusten takia lumen kertymistä edistäviä paikkoja. Myös suojaisa metsä saattaa kerryttää katoille muuta ympäristöä enemmän lunta.