Jää­sa­hu­ri on kevään merkki

Lapin ympäristökeskuksen jäänsahauskoneen ilmestyminen maanantaina Simojoelle on takuuvarma kevään merkki. Kevät onkin näyttänyt lempeitä kynsiään niin auliisti, että rohkeimmat visertäjät ovat uskaltautuneet etuajassa Perämeren pohjukkaan asti.

Lapin ympäristökeskuksen jäänsahauskoneen ilmestyminen maanantaina Simojoelle on takuuvarma kevään merkki. Kevät onkin näyttänyt lempeitä kynsiään niin auliisti, että rohkeimmat visertäjät ovat uskaltautuneet etuajassa Perämeren pohjukkaan asti.

Kesä ei kuitenkaan ole vielä ovella, sillä jo tilastollisesti on odotettavissa lyhyitä takatalven henkäyksiä. Pohjois-Suomessa saattavat vuorokausilämpötilat mennä huhtikuussa pakkasen puolelle jopa parin viikon ajaksi. Ja vielä toistaiseksi pohjoisen jäiden lähdön odotellaan tavalliseen tapaan ajoittuvan vapun tienoille.

"Kelit ehtivät olla vielä monen näköisiä. Vasta viimeisten viikkojen sulamisvauhti ja mahdolliset sateet ratkaisevat, miten tänä keväänä käy", työpäällikkö Jukka Kuoksa Lapin ympäristökeskuksesta kertoo.



Ohuemmat jäät,
vähemmän sahattavaa


Pohjois-Pohjanmaalla kevään tulvan arvioidaan jäävän tavanomaiseksi tai normaalia pienemmäksi. Lapissa jokien jäät ovat keskimääräistä heikommat, Simojoella ja Tenojoella yllättävänkin heikot.

Jäänsahauskoneella ei tänä keväänä ollutkaan asiaa Asemankylällä siltojen väliin ja Nikkilänsuvantoon. Kone puski railoa 3,5 kilometrin verran vain jokisuulla, ja ehätti jo illaksi Tornionjoelle, jossa sielläkin sahauskilometrit jäänevät hieman normaalia vähäisemmiksi. Tornionjoella tosin saadaan sahattua tavalliset kolme kohdetta.

"Simojoella on tapahtunut jäissä selvää ohenemista. Jos tämä meno jatkuu, täällä ei mahdollisesti sahata jatkossa lainkaan", rakennusmestari Rauno Alaluusua ympäristökeskuksesta arvioi. Koneella ei mennä seikkailemaan alle puolimetrisiin jäihin, vaikka se kelluukin veden pinnalla..

Alaluusua ei lähde ennakoimaan, mihin malliin Simojoki kuorii jääpeittonsa. Viimeksi vuonna 2000 joki tulvi keskustassa, mutta sen jälkeen on selvitty ilman isompia murheita.

Viime vuosien vaivana ovat olleet suppopadot, jotka pahaan paikkaan sattuessaan voivat aiheuttaa tulvia. Suppo tekee jäätelejä tiiviimmän padon. Viime keväänä kilometrien pituinen suppopato pelotteli Pellon alapuolella, mutta pato laukesi vahinkoja aiheuttamatta.



Muutama peippo ja kiuru
tuli jo tunnustelemaan


Päivystävä meteorologi Jorma Koskela lupailee pohjoiseen alkuviikoksi lämmintä, mutta viikonvaihteessa on odotettavissa kylmänpurkaus. Ensi viikolla näyttäisi taas lauhtuvan, joskaan ei aivan nykyisiin lukemiin.

Pohjois-Suomessa maaliskuu on poikkeuksellisen lämmin, mutta lämpöennätyksiä ei hätyytellä. Etelä- ja kski-Suomessa ennätyksiä sen sijaan puhkotaan.

"Tilanne on pohjoisessa vähän kahtia jakoinen. Oulun lääniin länsiosa on lämmin, mutta itäosa ja Lappi ovat kylmiä. Vuorokauden maksimilämpötiloissa saattaa tulla paikallisia ennätyksiä, mutta koko maaliskuuta ne eivät hetkauta", meteorologi Hilppa Myllys kertoo.

Tilastojen perusteella pohjoista voi vielä hyytää montakin kylmää jaksoa, ja yksi Euroopan keskuksen malli ennakoi pohjoiseen jopa muutamia kylmiä viikkoja.

Mutta väliaikaiset kylmätkään eivät muserra hätäisimpiä muuttolintuja, jotka lämpimien houkuttelemina ovat tulleet tunnustelemaan eteläisen Lapin tunnelmia.

"Aikaiset tulijat ovat niin karaistuneita, että ne kyllä pärjäävät", veteraanilintuharrastaja Pentti Rauhala Kemistä kertoo. Muutamia peippoja ja kiuruja on jo paikalla päivystämässä kesän tuloa.

Luonnossa kevät virtaa jo hyvää kyytiä eteenpäin. "Tämä on aikaisimpia maaliskuita. Joillakin lajeilla muutto on jopa pari viikkoa aikaisessa", Rauhala sanoo puolen vuosisadan kokemuksella.

Ilmoita asiavirheestä