Jääsaha saa levätä tänä keväänä

Tulvarintamalla pyyhkii hyvin, sillä vedenpaisumuksesta ei ole tietoakaan. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen mukaan kevään tulvasta tulee tavanomainen.

Nivalan Malisjoella, joka laskee Pidisjärveen, sahattiin jäätä muun muassa vuonna 2005. Tänä vuonna ei moiseen temppuun tarvitse turvautua.
Nivalan Malisjoella, joka laskee Pidisjärveen, sahattiin jäätä muun muassa vuonna 2005. Tänä vuonna ei moiseen temppuun tarvitse turvautua.
Kuva: Somero Veli-Pekka

Tulvarintamalla pyyhkii hyvin, sillä vedenpaisumuksesta ei ole tietoakaan.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen mukaan kevään tulvasta tulee tavanomainen. Näppituntuma perustuu jäänpaksuuden ja lumen vesiarvojen mittauksiin sekä valistuneisiin arvauksiin.

Tilanne luonnollisesti elää, koska kysymys on luontoasioista. Tulvarintama hiipii ensimmäisenä Kalajokilaaksoon, jossa ympäristökeskuksen pieni armeija lähtee ensi viikolla kairaamaan jäiden paksuutta.

"Silloin näemme, mitkä ovat jäänvahvuudet. Nyt puhutaan vielä arvioista", ympäristökeskuksen rakennusmestari Teijo Jaakonaho sanoo.

Järvien jää on Pohjois-Pohjanmaalla hieman keskimääräistä ohuempaa. Pääosassa järviä jäänpaksuus on 45-50 senttiä. Jokijään paksuus vaihtelee enemmän, sillä se riippuu virtaus- ja säännöstelyolosuhteista.

"Kalajoessa jää on 20-40-senttistä", Jaakonaho veikkaa.

Monet koski- ja siltapaikat ovat täysin sulat - olleet koko talven ajan - esimerkiksi Kala-, Pyhä- ja Siikajoessa.

Yksi asia on Jaakonahon mukaan niin varma kuin asia luontoa koskien voi olla: Kalajoen jäille, eikä sen sivuhaaraan Malisjoelle, tarvitse tänä vuonna jäänsahauskonetta tilailla.

"Oulun läänin alueella ei tänä keväänä sahailla", Jaakonaho tietää. Esimerkiksi Malisjoki ei edes kestä koneen painoa.

Tulvavahinkojen mahdollisuus on kuitenkin olemassa, koska Pohjanmaan vesistöt muodostavat helposti jääpatoja. Sen seurauksena tulvavesi saattaa paikallisesti nousta hyvinkin korkealle.

Tulvauhan suuruus on riippuvainen siitä, kuinka nopeasti jäljellä oleva vähäinen lumi sulaa. Vesisateet pahentavat tilannetta varsinkin silloin, jos koko valuma-alueen lumipeite sulaa samanaikaisesti.

"Ilmatieteenlaitoksen säätietojen mukaan tiistaihin asti näyttäisi olevan tosi lämpimiä päiviä. Sen jälkeen vähän kylmenee. Lumi lähtee alkuviikolla sulamaan ja vedet liikkeelle, mutta jos ilma viilenee, sulaminen pysähtyy aika nopeasti", ympäristökeskuksen suunnittelija Mika Savolainen selvittää. Hän ohjaa Kalajoen ja Pyhäjärven säännöstelyä.

Tulvahuippu ajoittuu läänin eteläosassa yleensä huhtikuun loppupuolelle. Iijoen ja Kuivaniemen vesistöissä huippuhetket koetaan normaalisti toukokuun alkupuoliskolla.

Lumen vesiarvot ovat Oulujoen eteläpuolisella alueella 70-90 prosenttia ajankohdan normaaliarvoista. Oulujoen pohjoispuolella ja Koillismaalla lumen vesiarvot ovat korkeammat eli 90-110 prosenttia ajankohdan normaaliarvoista.

Ympäristökeskus tyhjentää säännöstelyaltaita tulvavesien varastoimista varten. Ympäristökeskuksen alueella on kymmenisen allasta.

Tulvia torjutaan kaivinkoneilla jääpatokohtiin tehtävillä aukoilla. Viimeisimpänä keinona jääpatoja räjäytellään.

Ilmoita asiavirheestä