Alberto Claramunt
Helsinki Valtion täysin omistaman rakennusyhtiön Destian yrityskaupat ja toimialueen laajentaminen ovat synnyttämässä vastatoimia Rakennusliitossa. Liitto uhkaa Destiaa lakolla, mikäli se aikoo siirtää oululaisen maanrakennusyhtiö Jaaran työntekijät julkisen alan työehtosopimuksen piiriin ensi keväänä.
"Työntekijät ja liitto ovat sitä mieltä, että näin ei saa tehdä. Lakko koskisi rakennusliittolaisia työntekijöitä Destiassa ja Jaarassa", Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo.
Entinen valtion Tieliikelaitos, nykyinen valtion osakeyhtiö Destia osti keväällä Jaaran ja ilmoitti siirtävänsä sen työntekijät julkisen sektorin työehtosopimuksen piiriin. Siinä osapuolina ovat Liikenne- ja erityisalojen työnantajat ja Julkisten alojen työntekijäliitto JHL.
Harjuniemen mukaan on kestämätöntä, että tienpidosta liike- ja talonrakennuspuolelle toimintaansa laajentanut Destia sekoittaa rakennusmarkkinoita käyttämällä muista poikkeavaa työehtosopimusta.
"Destia noudattaa vanhoja valtion sopimuksia, JHL:n kanssa tehtyjä, ja silti toimii tällä yksityisellä urakointialalla. Se on outoa", Harjuniemi sanoo.
Matkakorvaukset
epäilyttävät
Harjuniemi vihjaa, että valtion työehtosopimus olisi Destian kannalta halvempi kuin yksityinen. Se selittäisi osittain sen, miksi Destia on pärjännyt kilpailussa hyvin.
"Tämä ajatus meillä on ollut, vaikka emme ole sopimuksia tarkasti läpikäyneet. Peliä pitäisi kuitenkin käydä samoilla säännöillä", Harjuniemi vaatii.
Yksi sopimuspoliittinen yksityiskohta koskee matkakorvauksia. Harjuniemen mukaan Destian ja JHL:n väliset sopimukset antavat mahdollisuuden suuriin matkakorvauksiin.
"Verottomat matkakorvaukset kuulostavat yllättävän suurilta, kun muuten rakennusalalla ollaan näistä aika tarkkoja", Harjuniemi päivittelee.
Matkakorvauksilla voidaan ainakin teoriassa kompensoida pienempiä nimellispalkkoja. Tämän teorian mukaan Destia saisi painettua työvoimakustannuksia alas suhteessa kilpailijoihinsa.
Destia on ollut tikun nokassa pitkään. Muut alan yritykset ovat syyttäneet valtionyhtiötä hintojen painamisesta ja toimintojensa laajentamisesta.
Rakennusliiton Harjuniemen mukaan yhtiö pitäisi yksityistää, koska muutoin syntyy epäterve tilanne, kun valtion tiehallinto tekee tilauksia ja "samassa konsernissa" oleva Destia urakoi.
"Mahtavatko yritykset olla samalla viivalla kaikkien tarvittavien tietojen osalta, joita kilpailutilanteeseen liittyy. Ei ole mitään järkeä valtion ylläpitää tällaista vaarallista yhdistelmää, eikä sillä pitäisi olla mitään intressiä toimia urakoitsijana", Harjuniemi lataa.
Destia on viime vuosina laajentanut toimintaansa maanrakennuspuolelta myös liikekiinteistöihin. Kiiminkiin Ideaparkia suunnitteleva liikemies Toivo Sukari on saanut Destiasta kumppanin.
Destia toimii hankkeessa rakentajana ja ilmeisesti jonkinlaisena rahoittajanakin. Sukari on todennut, ettei hankkeen rahoitus olisi ollut mahdollista ilman Destiaa.
Epäselvää tosin on, mitä Destian toimitusjohtajana toimineen Jukka Laaksovirran rikosepäilyt vaikuttavat hankkeeseen.
Sukari on kertonut selvittävänsä asiaa.
Vastoin aiempia linjauksia?
Maanrakennusyritysten etujärjestön Infra ry:n entinen toimitusjohtaja Osmo Mettänen kertoo, että Destian toimialueen laajennus tienpidon ulkopuolelle on vastoin vanhaa linjausta.
Kun vanha Tielaitos vuonna 2001 hajotettiin, sovittiin, että Tieliikelaitos eli nykyinen Destia pitäytyy maanrakennuspuolella. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Destia tosin voi osakeyhtiömuotoisena toimia niin kuin se haluaa, jos omistaja, valtio, antaa sille luvan.
