Räystään reunalla suurimmat jääpuikot voivat kasvaa jopa yli kymmenkiloisiksi. Otollisissa olosuhteissa jääpuikot kasvavat jopa useita senttimetrejä minuutissa. Jättikokoisia jääpuikkoja näkee kuitenkin harvoin.
Suomen ympäristökeskuksen hydrologin Esko Kuusiston mukaan jääpuikon pituus ja paksuus riippuu veden määrästä ja ilman lämpötilasta.
Jääpuikot syntyvät lumen ensin sulaessa ja sitten taas jäätyessä.
"Auringon lämmittäessä katolta alkaa pudota vesipisaroita. Kun aurinko on vajonnut taivaanrantaan ja ilma viilenee, pakkanen alkaa valssata pisaroista läpikuultavaa taidetta, jääpuikkoja", Kuusisto kuvailee jääpuikon syntyprosessia.
Jääpuikot putoavat, kun katon pinnan ja katolla olevan lumikerroksen väliin kertyy ilman lämmetessä enemmän sulamisvettä. Se vähentää lumikerroksen ja katon pinnan välistä kitkaa. Aina ei katolla oleva jääkerros ole silmin havaittavissa.
"Katolla saattaa olla lumen alla piilossa jääkerros, joka on syntynyt, kun rakennuksen lämpöeristykset ovat falskanneet", Kuusisto selvittää.
Kevään rauhallinen tulo edesauttaa Pelanteen mukaan tippuvan jään aiheuttamien turmien välttämistä.
"Jos aurinko alkaa lämmittämään äkisti kovalla teholla ja yöksi pakastuu, niin ongelmia syntyy varmasti", Oulun seudun isännöinnin toimitusjohtaja Jukka Pelanne tuumailee.
Lumikasojen ja jääpuikkojen poistaminen katoilta on Pelanteen mukaan viime kädessä taloyhtiön hallituksen vastuulla.
"Pelkkä Vaara uhkaa -lappu kerrostalojen ovissa ei riitä varoitukseksi. Jos vaarapaikkoja on huomattu, ne pitäisi puomittaa ja naruttaa, jotta myös lapset huomaisivat varoa", Jukka Pelanne painottaa.
Pelanne toivookin, että asukkaat ottaisivat itse yhteyttä kiinteistönhuoltoon, jos huomaavat räystäille kertyneen jäätä.
"Pahimpia vaarapaikkoja ovat keskustan läheisyydessä olevat talot, etenkin sellaiset, joissa pyörätie menee heti talon vierustalla", Pelanne kertoo.
Omakotitalon asukkeja Esko Kuusisto kehottaa huolehtimaan omista katoistaan.
"Räystäille kannattaa katsella tiuhaan. Jos huomaa katollaan olevan raskaasti lunta, lisäpainoa ei katolle kannata aiheuttaa omalla painollaan. Räystään reunalta kannattaa ensin pudottaa lumet ja jäät, ja sitten vasta kivuta katolle. Kola on kätevämpi väline jään ja lumen poistoon katolta kuin lapio", Kuusisto ohjeistaa ja kehottaa katolle kiipeäviä varovaisuuteen.
Hän kuitenkin muistuttaa, että lähes koko Suomessa tilanne on lumen kannalta hyvä. "Käsivartta lukuunottamatta lunta ei ole kertynyt paljoa. Se on helpottava tieto, koska lumen runsaus on monen vahingon taustalla."
Auringon lämpö ja pakkasen vuorottelu muovailevat keväisin jääpuikkoja.
