Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ehti sahata melkein kaikki tärkeimmät paikat jääpatotulvien ehkäisemiseksi ennen kuin kone rikkoutui keskiviikkona. Viimeksi kone työskenteli Kiiminkijoella.
Lapissa jään sahaukset ovat täydessä käynnissä. Torstaina töitä tehtiin Tornionjokisuulla. Sahausten hyödyllisyydestä ei ole varmaa näyttöä, mutta vaatimukset ympäristökeskuksille ovat jokakeväisiä.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kone vietiin torstaina Kokkolaan eikä sitä ehditä korjata enää täksi kevääksi.
Sahauksia ehdittiin tehdä Kalajoella, Pyhäjoella, Siikajoella ja Temmesjokisuulla yhteensä noin kymmessä tärkeimmässä kohteessa sekä Kiiminkijoella Niemelänsuvannollla, Honkasensuvannolla Kiimingissä ja jokisuulla Haukiputaalla.
Tuotantopäällikkö Reino Enbuske Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta sanoo, että sahausten hyödyllisyydestä ei ole selvää näyttöä. Veden ja jään käyttäytyminen on aina arvaamatonta. "Näitä sahauksia on tehty kymmenkunta vuotta ulkopuolelta tulevien vaatimusten takia. Muun muassa pelastusviranomaiset kyselevät, milloin sahaukset aloitetaan", Enbuske sanoo.
Lumen vesiarvot Pohjois-Pohjanmaalla ovat edelleen keskimääräisellä tasolla, ja tulvien suuruus riippuu täysin säistä. Yöpakkasia pidellessä sulaminen on verkkaista ja tulva vähäinen.
Jos sää lämpenee nopeasti päiväkausiksi 10 asteeseen tai sen ylikin, sulaminen ja jäiden lähtö tapahtuvat äkkiä, mikä aiheuttaa jääpatotulvia.
Lapissa lumitilanne on keskimääräinen ja jäät hieman keskimääräistä ohuemmat. Sahauksia tehtiin torstaina Tornionjokisuulla viiden kilometrin alueelta. Sitä ennen kone on käynyt Simojoella kolmessa strategisessa kohteessa.
Tornionjoella sahataan vielä Kukkolankosken lähistöllä, sitten siirrytään Ounasjoelle kolmeen kohteeseen, Pelkosenniemen alapuolelle ja Ivaloon Nelostien ja Inarin väliselle alueelle.
Kiinteistövahingot mahdollisia
Rakennuspäällikkö Kauko Haikola Lapin ympäristökeskuksesta sanoo, että sahauksen avulla jääpato saadaan syntymään muutama sata metriä alaspäin suvannon suulta, jolloin vedelle on leveämpi tila eikä se nouse korkealle. Jääpadon syntyä ei siis voida estää mutta sen paikka siirtyy.
Vaikka suurimittaiselta vesitulvalta saatetaan tänä vuonnakin välttyä, pienvesien tulviminen saattaa aiheuttaa yllättäviä vahinkoja kiinteistöihin umpeen jäätymisen takia.
Reino Enbuske kertoo, että ympäristökeskus on käynyt pelastamassa taloja mahdolliselta kastumiselta, noin 10 000 - 20 000 euron vahingoilta.
Sivujoet ja purot ovat monin paikoin jäätyneet ääriään myöten. Tulvavesi pääsee sulamisaikana valloilleen, koska pohjalla on kiinteä jääkerros.
Ympäristökeskus on käynyt kaivamassa uomia auki Nivalassa, Vihannissa, Raahessa, Yli-Iin Tannilassa ja Pyhäjoen Limiganojalla. "Voi olla, että tänä keväänä näissä pienissä sivu-uomissa tulee olemaan kovat tulvat, jos sulaminen on nopeaa", Enbuske ennakoi.