Noin 81 000 litraa lentokoneiden siipiin ja runkoon ruiskutettavaa jäänpoisto ja -ehkäisyainetta eli propyleeniglykolia valuu vuosittain Oulun lentokentällä sadevesiviemäristön kautta Liminganlahteen ja Kempeleenlahteen.
Tämä johtuu siitä, että Oulun lentokentällä ei ole lentokoneille järjestetty erillistä huolinta-aluetta. "En minä vain tiedä, miksi", Finnairin päällikkövirkailija Matti Roth vastaa tiedusteluihin nykyisistä järjestelyistä.
Tarvittaessa lentokoneet ruiskutetaan niiden seisontapaikoilla. Niillä samoilla paikoilla, joilla ne odottavat matkustajien valuvan ohi turvatarkastuksen ja sisään koneeseen.
Oulun lentoaseman päällikkö Pekka Mäntynen vetosi sihteerinsä välityksellä kiireisiinsä ja siirsi vastaamisen päällikkövirkailijalle.
Ongelma ei kosketa ainoastaan Oulun lentoasemaa. Helsinki-Vantaa lentokentän ympäristöasiantuntija Elina Kauppila kertoo, että Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomessa ainoa, joka on järjestänyt glykolille keräyksen. Tosin Helsinki-Vantaalla määrätkin ovat toista luokkaa, vuonna 2003-2004 glykoliliuosta kului noin 3,2 miljoonaa litraa.
Muualla Suomessa vastaavat glykolimäärät ovat paljon pienemmät. Esimerkiksi Enontekiön kentällä glykolia käytettiin 9 000 litraa, Tampere-Pirkkalan 60 000 litraa ja Varkaudessa Joroisen kentällä 2 000 litraa. Oulu oli kyseisenä vuonna listalla kakkosena 81 000 litrallaan.
"Glykoli ei ole myrkyllistä, mutta se kuluttaa vesistössä happea", Kauppila sanoo.
Tosin Kauppila muistuttaa, että glykoli hajoaa biologisesti hyvin, eikä aiheuta pysyvää haittaa.
"Mutta se kyllä kuluttaa happea", hän myöntää.
Kemikaalit ovat
huolen aihe
Oulun lentoaseman glykolipäästöt eivät ole Oulun seudun ympäristövirastolle eikä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle outoja asioita. Päästöjä on seurattu jo vuosikymmeniä.
Vaikka Oulunsalon pohjavesialue onkin ykkösluokkaa, päästöt eivät ole toistaiseksi aiheuttaneet vahinkoja. Oulun seudun ympäristövirastossa ollaan kuitenkin epäileväisiä.
"Glykolin vaikutusta eliöstöihin ei olla edes tutkittu. Ainoastaan veden laatua ollaan seurattu. Aina on mahdollisuus parantaa. Tässä tietenkin törmätään taloudellisuuteen ja siihen, vastaavatko hyödyt taloudellisia investointeja", ympäristötarkastaja Maija Jokiharju Oulun seudun ympäristövirastosta sanoo.
Ylitarkastaja Mikko Lukkarinen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta ei suhtaudu asiaan yhtä tiukasti.
"Sehän hajoaa helposti, eikä glykolia niin suuria määriä lahtiin valu. Suurempi huolenaihe oli aikaisemmin se, kun kiitorataa pidettiin sulana urean avulla", hän sanoo.
Lukkarinen ei kuitenkaan suhtaudu asiaan yliolkaisesti.
"Kaikki ympäristöön päästettävät kemikaalit ovat huolen aihe."
Glykoli ei ole
ainoa aine
Oulun lentokentältä ei viime aikoina ole päässyt valumaan ainoastaan glykolia. Kaleva uutisoi maanantaina Oulun lentokentällä tapahtuneen lokakuun 1. päivänä ylitäytön, jonka seurauksena lentopolttoainetta pääsi säilöstä alueen valuma-altaisiin.
Öljy-yhtiö Shellin mukaan kaikki polttoaine eli 3 000 litraa olisi saatu talteen, mutta kerosiinin hajua on silti esiintynyt lentokentän välittömässä läheisyydessä.
Ympäristötarkastaja Maija Jokiharjun mukaan asiaa selvitellään yhä.