Helsinki
Kuluvan talven jäätilanne merkitsee Merenkulkulaitoksen jäänmurtajien kustannusten kaksinkertaistumista. Budjettia onkin vielä rukattava, ennakoi Merenkulkulaitoksen pääjohtaja Jukka Hirvelä. Hän on huolestunut myös Pietariin suuntautuvasta liikenteestä.
"Talvi on poikkeuksellisen kova", Hirvelä toteaa. Vastaavanlainen jääkansi koettiin vuosina 1986-1987: "Ja nyt näyttää siltä, että olemme menossa vieläkin kovempaan talveen. Täytyy 40-luvulta lähteä hakemaan tällaista jääkannen laajuutta, mitä Itämerelle näyttäisi olevan kehittymässä."
Kaikki yhdeksän jäänmurtajaa puurtavat näinä viikkoina vuorokaudet ympäri. Kun ne ajavat täydessä valmiudessa ja kaikilla koneilla, menot nousevat rajusti: "Kustannukset yli kaksinkertaistuvat", Hirvelä arvioi.
Hirvelä ennakoi murtajille tänä talvena 970 toimintapäivää. Liikenneministeriön siunaama Merenkulkulaitoksen budjetti lähtee 650 toimintapäivästä vuodessa. "Varmaan keväällä joudutaan lisää rahaa pyytämään", Hirvelä toteaa. Hiukan lienee joustonvaraa, sillä viime vuonna tultiin toimeen 550:llä päivällä.
Pohjanmerellä avustusmatkat ovat selvästi pitempiä, joten pääosa murtajista toimii Kokkolan yläpuolella. Mutta vilkkainta liikenne on Suomenlahdella. Silti siellä aiotaan tulla toimeen nykyisten kolmen murtajan keinoin: "Niiden on pakko riittää", Hirvelä vakuuttaa.
"Mutta en minä sitä vannomaan mene", Hirvelä jättää oven siirroille auki. Jäätilanne kun voi jatkua kriittisenä aina maaliskuun puoliväliin saakka.
Loistava Stemnitsa
"Stemnitsan ongelma kytkeytyy nimenomaan kovaan talveen", Hirvelä huomauttaa: "Se on ihan loistava laiva Suomenlahdelle kesäoloissa. Sellaisissa oloissa, kun jäätä on korkeintaan 30 senttiä."
Viime talvena uudesta kaksirunkoisesta kreikkalaisaluksesta ei olisikaan noussut kovaa haloota. Mutta ensin tarkkaavaisuutta nosti Prestigen öljykatastrofi. Ja nyt jääkansi on Suomenlahdella 70 sentin paksuista. Puhumattakaan pohjoiseen päin pakkautuvasta ahtojäästä.
Suomalaiset murtajat avustavat Suomenlahden pohjukkaan vain laivoja, joiden jääluokitus on 1A. Stemnitsa jäisi sekä Suomessa että Ruotsissa ilman apua. Venäjälle vaaditaan 1B-taso. Stemnitsalla luokitus on 2 eli Venäjällekin se pääsee vain erikoisluvalla eli jääpassilla.
"Asiantuntijaviraston toivomus on, että voitaisiin toimia samoilla vesialueilla ja samoilla korkeuksilla samanlaisilla säännöillä. Se on ihan realistinen ajatus pitemmällä aikavälillä. Kalustohan on sitä mitä on."
Uusi riskitaso
Liikenteen kasvu etenkin Koiviston sataman taholta on viime vuosina ollut valtavaa, Hirvelä muistuttaa: "Öljykuljetusten määrä on noussut useampikymmenkertaiseksi." Luvassa on ilmeisesti öljytonnimäärien kolminkertaistuminen nykyiseltä noin 12 miljoonan tonnin tasolta.
Samanaikainen vahva ristikkäinen liikenne Helsingistä Tallinnaan lisää selkeästi turvallisuusriskejä. "Onhan selvää, että kun liikenne kasvaa, riski myös kasvaa." Mutta myös kuljetetut tuotteet ovat yhä riskialttiimpia: "Riskin olemus on suurempi", Hirvelä painottaa.
Apua on onneksi luvassa, sillä kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa on hyväksytty reittiliikenteen jako Venäjän, Viron ja Suomen kesken. "Sehän on positiivinen Suomenlahden alueen yhteistoiminnan ilmentymä. Kaikki valtiot haluavat, että liikenne sujuu turvallisesti."
Uusi systemaattinen liikenteen ohjausjärjestelmä saadaan käyttöön kesällä 2004. Tuolloin kaikki laivat tulevat ajamaan tiettyjä sovittuja reittejä, ne tunnistetaan ja niiden kulkua voidaan järjestää yhdessä antamalla varoituksia ja ohjeita. Suomessa kyseinen liikenteen viestintä- ja tutkajärjestelmä on jo käytössä.
Suomi myös lisää ensi vuonna öljyntorjuntakalustoa. Siihen tarkoitukseen peruskorjataan ja pidennetään väyläalus Seiliä.
Sekä telematiikka että turvatekniikka lisäävät jatkossa merihenkilöstön tarvetta. Hirvelän mukaan asiantuntijoista onkin jo pulaa ja lisää väkeä tarvitaan eläkkeelle lähtevien työntekijöiden myötä.
Esimerkiksi kansainvälinen satamien ja laivojen turvallisuusarviointi on vasta meneillään. Tarkastuksiin antaa aihetta sekä terrorismin uhka että ympäristönsuojelu: "Merenkulun turvallisuus on koko ajan nousussa", Hirvelä uskookin.