Afrikassa syntynyt mies kertoi isoisänsä sanoneen heimonuotion äärellä, että maailmanloppu koittaa viimeistään silloin kun meri jäätyy.
Afrikkalainen toi esiin muistonsa lapsuudesta jokunen vuosi sitten Oulussa, kun hän esitelmöi maahanmuuttajien sopeutumisesta pohjoisen oloihin. Mies itse oli asettunut Ouluun, jossa hän oli monena talvena nähnyt meren jäätyvän.
Perämeren pohjukassa kasvaneista kukaan ei osaa ymmärtää jäätynyttä merivettä ihmeeksi.
Suomen viennistä 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia kulkee satamien kautta läpi talven, vaikka pakkanen laskisi alle kolmenkymmenen. Laivoille avoimet väylät syntyvät jäänmurtajien vanavedessä. Ensimmäinen murtaja Suomeen rakennettiin 1890. Säännöllinen liikenne jäissä alkoi noin 60 vuotta sitten, jolloin Voima – kuulemma hyvä työkalu edelleen – käynnisti urakkansa.
Nykyään jäänmurron hoitavat valtiollisen Arctia Shippingin alukset sekä muutama yksityinen murtaja. Kemin satamassa juhlittiin torstaina uudentyyppisen satamajäänmurtaja Ahdon saapumista. Ahto rakennettiin 85-prosenttisesti kotimaisena työnä Uudessakaupungissa.
Arctia Shippingin ja Kemin Sataman yhteisyritys Arctia Karhu Oy hoitaa Ahdolla satamien jäänmurron Kemissä, Torniossa ja tarvittaessa Oulussa. Ahto voi korvata raskaampien murtajien työtä alku- ja lopputalvesta Perämerellä. Alus soveltuu saattohinauksiin ja se varustetaan öljyntorjuntalaitteilla.
Tietotekniikkateollisuuden tuskassa voisi muistaa, että pohjoisen elinkelpoisuus perustuu tänne tietoisesti pystytettyyn suurteollisuuteen. Pyöriäkseen isot koneet ja laitteet ahmaisevat energiaa. Raskas teollisuus tarvitsee lähelleen myös toimivat satamat, joita Perämeren rannikolla on kehitetty hyvin. Oulun sataman liikennemäärät tonneissa ovat kasvaneet 20 vuodessa 1994–2014 sata prosenttia. Laivoja satamassa käy keskimäärin kaksi vuorokaudessa.
Perjantaina vahvistui, että Tornion satamaan tulee valtion tukea uudenlaisen terminaalin rakentamiseen nesteytetyn maakaasun LNG:n säilömistä ja jakelua varten. Kaasua tuotaneen säiliöaluksilla, mutta tuskin on täysin poissuljettua, ettei sitä voisi toimittaa myös putkea pitkin Pohjois-Norjan Hammerfestistä. LNG tarjoaa uutta polttoainetta teollisuudelle, laivaliikenteelle sekä jalostettuna jopa henkilöautoille.
Jos Pyhäjoen ydinvoimala toteutuu, Raahen satama vilkastuu. Japanilaiset olisivat tuoneet voimalalaitteet laivoilla, mutta tuoko venäläinen Rosatom kamppeensa junilla ja rekoilla?
Kemin satamalla puolestaan on suurimmat mahdollisuudet hoitaa pohjoisen kaivoskuljetuksia kunhan kaivosala toipuu Talvivaaran möhläyksistä.
Satamat muuttuvat osakeyhtiöiksi viimeistään vuoden lopussa. Yhtiömuoto lisää ketteryyttä ja johtaa satamien työnjakoon perustuvaan yhteistyöhön. Kiintoisa esimerkki löytyy jo Vaasasta, joka perusti Ruotsin Uumajan kanssa yhteisen satamayhtiön Merenkurkun Satamat Oy - Kvarken Hamnar Ab.
Jää ilmestyy varmasti joka talvi Perämerelle, vaikkei maailmanloppua tulisikaan. Miksei tätä ihmettä hyödynnetä ja tehdä ajossa olevista jäänmurtajista matkailukohteita? Kemissähän on jo kokemuksia käytöstä poistetusta Sammosta.
Järeäkään kauppalaivasto ei pääse Perämeren satamiin ilman murtajien apua. Murtajien tarve lisääntyy, kun rikkidirektiivi vähentää laivojen tehoja.
Nykyään Voima, Urho, Sisu ja muut Suomen jäänsärkijät pilkottavat kesäisin jossakin Helsingin Katajanokalla, jossa aluksia säilytetään avoveden aikana. Ne ovat siellä väärässä paikassa. Kauppatorilla toikkaroivan turistin on vaikea osua alusten äärelle. Murtajien tukikohta sopisi Perämeren arktiseen satamakaupunkiin, esimerkiksi Oulun Toppilansalmeen, jonne ihmisillä on vapaa pääsy.