Talven ote pohjoisessa on aina kovimmillaan siinä vaiheessa, kun kerrotaan Otson tai sen sisaraluksen Kontion lähteneen Helsingin Katajanokalta kohti Perämerta. Meren jääpeite on tuossa vaiheessa niin paksu, että kauppa-alukset ja muu laivaliikenne tarvitsevat jäänmurtajaa avukseen raivaamaan väylää jäähän tai hinaamaan alukset perille. Yleensä eletään marras-joulukuuta, kun murtajia tarvitaan.
Tänä vuonna murtajat lähtivät liikenteeseen pari viikkoa viime vuotta aiemmin. Muutamana poikkeuksellisen lauhana talvena jäänmurtoapua on tarvittu vasta alkuvuodesta, ja jäänmurtaja on pitänyt majaa Oulun satamassa.
Jäänmurtajien kotisatama pysyy näillä näkymin vastakin Suomenlahdella ja Helsingissä. Pohjoisen satamat ovat tippuneet listalta pois jäänmurtajien uuden kotisataman kilpailutuksessa.
Jäänmurtopalveluista vastaava Arctia Shipping pyysi tarjoukset jäänmurtajien sijoituspaikasta 24 satamalta tai yritykseltä. Oulu, Kemi, Rauma ja Pori jäivät nuolemaan näppejään, sillä tarvittavat investoinnit olisivat nostaneet kustannukset niin suuriksi, että neuvotteluiden jatkamiselle ei ollut perusteita.
Oulussa jäänmurtajien tukikohta olisi sijoitettu suojaisaan paikkaan Vihreäsaaressa. Se olisi edellyttänyt rakentamista ja ruop-pausta. Oulun tarjoama malli oli Arctialle kuitenkin liian kallis.
Oulun tippuminen kisasta on valitettavaa, sillä Arctia olisi mielellään sijoittanut alukset Pohjanlahden-Perämeren alueelle. Sijoituspaikka johonkin Perämeren satamaan olisikin luonteva vaihtoehto, sillä jäänmurtoapua tarvitaan eniten juuri Pohjanlahden perukassa. Ruotsalaismurtajat on sijoitettu Luulajan satamaan.
Sijainnista ei tällä kertaa ollut Oululle ja Kemille etua, sillä jäänmurtajat tarvitsevat riittävän pitkän laiturin asianmukaisine vesi-, kaukolämpö- ja sähköverkostoineen. Kyseessä on harmittava takaisku, kun pohjoisen satamat joka tapauksessa ovat ympärivuotisessa käytössä.
Jäänmurtoa tarvitaan pohjoisessa jatkossakin. Ennustemallit Perämeren jäätilanteesta ennakoivat vaikeita jääoloja tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen edetessä ääriolot lisääntyvät ja heijastuvat myös pohjoisille merialueille.
Joustava ja esteetön merenkulku on tulevaisuudessa tarpeen, kun Pohjois-Suomen nouseva kaivosteollisuus muun vankan perusteollisuuden ohella tarvitsee ympärivuotisia reittejä maailmalle. Pohjois-Suomelle on tärkeää, että kauppamerenkulku toimii sujuvasti ympäri vuoden.
Myös suomalaisen arktisen teknologian osaamisesta on jatkossakin pidettävä hyvää huolta. Korealais-venäläisessä omistuksessa oleva Helsingin telakka sai vastikään monitoimialuksien tilauksia Venäjältä. Myös omat jäänmurtajat on lähivuosikymmeninä uusittava.
Arktisten alueiden merireittien ottaminen laajamittaiseen käyttöön tietää tilausta arktiselle laivanrakennustaidolle.