Ennen kaikki tiet veivät Roomaan. Kohta reitit vievät Kiinaan.
Vaikka Oulu ei mahtunut liikenneministeri Anne Bernerin Jäämeren rataselvityksessä edes kartalle, visio Kirkkoniemen ratayhteydestä siivittää ideaa logistisesta keskuksesta.
– Kiina halutaan kytkeä Eurooppaan tiiviimmin. Tämä toisi Oululle merkittävän solmukohdan, toteaa Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Tuovinen.
Kaupallisia edellytyksiä ei radalle toistaiseksi ole, mutta kyse onkin strategisesta hankkeesta.
– Ettei oltaisi Euroopan reunalla, vaan enemmänkin yhdistävä tekijä Euroopan ja Aasian välillä.
Tuovista karmaisee pelkkä ajatuskin siitä, että tavaraliikenteelle hahmoteltu ratayhteys nielisi tienpidon määrärahat parille vuodelle.
Tarvitaan leveämpiä harteita, joten Jäämeren radasta on saatava EU-tason hanke, joka tuo yritysten kuljetuksille kilpailuetua.
– Suomen rooli olisi olla mahdollistaja. EU:n pitäisi ottaa merkittävä osa rahoituksesta, ei lainata, vaan suoranaisena tukena, Tuovinen sanoo.
Kiina panostaa jo isosti siihen, että keskusvallan kauppatavarat yltäisivät yhä vikkelämmin länteen. Presidentti Xi Jinpingin One Belt and one Road -aloitteelle on varattu satoja miljardeja. Tarkoituksena on muun muassa rakentaa puolensataa ratayhteyttä.
Liikenne vastaan perinne
TEN-T tarkoittaa Euroopan laajuista liikenneverkostoa.
EU:n rahoituskauden 2014–2020 liikennebudjetti on runsaat 26 miljardia.
Tuen määrä vaihtelee 20–85:een prosenttiin.
Oulun ja Kemin satamien kautta kulkee noin viisi miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa.
Koillisväylän kautta on kulkenut rahtia 10 miljoonaa tonnia per vuosi.
Pohjoinen merireitti on ollut ilmaston lämpiämisen myötä auki vasta pari kuukautta vuodessa.
Taloudellinen peruste voi saada yritykset vaihtamaan notkeasti rahtireittiä.
Tavoitteena Lapin liitossa on, että saamelaiset arvioivat itse ratahankkeen vaikutukset Akwé: Kon -menetelmään perustuen. Ohjeet perustuvat biodiversiteettisopimukseen, jolla suojellaan uhattuja luonnonvaroja ja kulttuuriperintöä.