Arktisen merenkulun merkitys kasvaa sitä mukaa kun jää sulaa Pohjoisnavan ympärillä. Ilmastonmuutoksesta ja jään sulamisnopeudesta on tehty useita skenaarioita, joista yksi kertoo, että 40 vuoden päästä Pohjoisella jäämerellä seilataan kesäaikaan avovedessä ja jäätä on ainoastaan ohut kerros talvella.
Tavaravirta Euroopasta Aasiaan kiihtyy pohjoisessa ja Suezin kanavan merkitys reittinä vähenee, sanoo laiva-alan konsulttitoimiston Deltamarin Contracting Oy:n tuotekehittelystä vastaava johtaja Kimmo Juurmaa.
"Pelkästään luonnonvarojen hyödyntäminen kasvattaa laivaliikennettä lähelle 100 miljoonaa tonnia vuoteen 2010 mennessä. Venäjän arktisella alueella öljyntuotanto on jo käynnissä. Tällä hetkellä öljyä kuljetetaan alueelta 8 miljoonaa tonnia, mutta määrä tulee kasvamaan lähelle 100 miljoonaa tonnia", Juurmaa arvioi.
Venäjän pohjoisten alueiden kaasu- ja öljyvarannot ovat OPEC-maiden ulkopuolisista maista suurimmat.
Kahdeksan arktisen alueen maan yhteinen Arktinen neuvosto tutkii Arctic Marine Shipping Assessment (AMSA) -selvityksessä arktisen meriliikenteen vaikutuksia ympäristöön. Johtomaina selvitystyössä toimivat Suomen lisäksi Kanada ja Yhdysvallat. Juurmaa on Suomen edustajana mukana selvityksessä. Työ valmistuu vuonna 2008.
Elinkeinot ja eläimet uhan alla
Tärkeä osa AMSA:n selvitystä on, mikä vaikutus kasvavalla laivaliikenteellä on alkuperäiskansojen perinteiseen merien käyttöön, Kimmo Juurmaa sanoo. "Selvitämme, miten laivaliikenne vaikuttaa esimerkiksi metsästykseen ja kalastukseen."
"On tärkeää selvittää, pitääkö alueelle asettaa lisää ympäristönsuojeluun liittyviä rajoituksia, jotta kasvu olisi kestävän kehityksen pohjalla", Juurmaa muotoilee.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt arktisella alueella.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa pohjoisen alkuperäiskansa inuiitit on jättänyt Yhdysvaltain ihmisoikeustoimikuntaan valituksen kulttuurisien oikeuksien rikkomisesta vastuuttomalla ilmastopolitiikalla.
Inuiittien mukaan ilmastonmuutos tuhoaa kansan lumeen ja jäähän perustuvan kulttuurin.
Lapin yliopiston Arktisen keskuksen erikoistutkija John Moore matkusti viimeksi huhtikuussa Huippuvuorille tutkimaan jäätilannetta. Huippuvuorilla oli tämän vuoden tammikuussa eli sydäntalvella lämpimämpää kuin esimerkiksi milloinkaan huhtikuussa.
"Huippuvuorilla on tietty paikka, missä yleensä olemme nähneet noin 200 jääkarhua. Tänä vuonna näimme ainoastaan yhden karhun. Jäätä ei ollut juuri lainkaan", Moore kertoo.
Merijää on ohuempi ja liikkuvaisempi kuin aiemmin. Myös vanha jää on lähes kadonnut. Tavallisesti merijäästä sulaa muutama prosentti vuodessa, mutta tänä vuonna jäätä suli jo 14 prosenttia.
Kun jää pirstaloituu kesämyrskyjen takia pienemmäksi, se myös sulaa nopeammin. "Myrskyt ovat sinänsä jo merkki ilmastonmuutoksesta", John Moore arvioi.
"Me emme enää pysty tekemään merijäälle mitään ja voi sanoa, että se on mennyttä. Seuraavaksi sulaa Grönlannin mannerjää", Moore sanoo.
"Yleensä ajamme moottorikelkoilla jään ja vuonojen yli, mutta tänä keväänä jäätä ei Huippuvuorilla ollut ja meidän täytyi vuokrata venäläinen helikopteri päästäksemme takaisin tukikohtaan. Tällaista ei ole tapahtunut koskaan aiemmin", Moore kertoo.