Kiimingin kunnan päätös rakentaa biolämpövoimala Jäälin Laivakankaalle on saanut alueen asukkaat järjestäytymään. Laivakankaalaiset vastustavat suunnitelmaa, sillä voimalaitos aiotaan sijoittaa Laivankankaalle pian rakennettavan koulun kylkeen. Rakennusten väliin jää parikymmentä metriä.
"Käytännössä lämpövoimala rakennetaan uuden koulun pihalle", sanoo laivakankaalaisten puhemies Tuomo Tourula.
Uuden suuremman lämpövoimalan tarve on Kiimingissä tiedetty jo pitkään. Vanha lämpövoimala on Jäälin koulun yhteydessä, mutta se on liian pieni kasvavan asutuksen tarpeisiin.
Tourulan mukaan laivakankaan asukkaat kokevat jääneensä uutispimentoon. "Olemme olleet kuin ruususen unessa. Olisi kai pitänyt seurata lehtiä, mutta jotenkin väsyimme, kun voimala oli menossa milloin mihinkin." Tourulan mukaan asukkailla ei myöskään ole ollut käsitystä tulevan lämpövoimalan suuruudesta.
"Olemme kuvitelleet, että uusi voimala on yhtä pieni kuin vanha voimala, mutta uuden voimalan alueelle on tulossa kymmenen metriä korkeita rakennuksia ja öljysäiliöitä. Ei sellainen sovi koulunpihalle sijoitettavaksi."
Tourula korostaa Laivankankaan ympäristöarvoja. Alueella on uimaranta ja viehättävä mäntykangas. Alue on alunperin kaavoitettu asuin- ja virkistyskäyttöön, mutta lämpövoimalan sijoittamiseksi on tehty asemakaavan muutos.
Kiimingin kunnan kaavoitusarkkitehdin Hilkka Lempiäisen mukaan lämpövoimalan sijoituspaikkaa on harkittu hyvin tarkkaan. "Kaikkia vaihtoehtoja on harkittu. Sopivan sijainnin löytäminen on aina hankalaa, aina tulee sanottavaa."
Kunta tutki seitsemän eri sijoituspaikkaa, joista loppusuoralle pääsi neljä. Kunta pyysi myös Oulun seudun ympäristöviraston lausunnon. Virasto suositteli jäähallin läheisyyteen sijoitettavaa vaihtoehtoa. Kunta päätyi kuitenkin eri vaihtoehtoon eli Laivakankaan koulun alueeseen.
Ympäristövirasto totesi lausunnossaan, että jäähallin lähistö on sijoituspaikaksi sopivin, sillä vaihtoehto aiheuttaa vähiten haittaa asutukselle ja sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle. Ympäristövirasto mainitsi myös, että polttoainekuljetuksien kannalta vaihtoehto on paras, sillä raskas liikenne ei ohjaudu asutuksen keskelle tai pohjavesialueen teille.
Miksi jäähallin alueesta sijaintina kuitenkin luovuttiin ja päädyttiin Laivakankaaseen, joka on sekä asuin- että pohjavesialuetta?
"Jäähallin ympäristö on täysin suunnittelematon ja kaavoittamaton alue. Jos lämpövoimala olisi sijoitettu sinne, olisi paikka myöhemmin saattanut osoittautua virheeksi", Lempiäinen sanoo. Varsinainen pohjavesialue on Laivakankaantien toisessa päässä, ei Laivakankaan koulun alueella
Lempiäinen mainitsee, että myös jäähallin alueellakin on asutusta ja lämpövoimala olisi jouduttu sijoittamaan jopa lähemmäs asutusta Laivakankaalla.
Ympäristövirasto hyväksyi myöhemmässä lausunnossaan reilu viikko sitten Laivakankaan voimalan sijoituspaikaksi ja mainitsi, ettei sillä ole huomauttamista kaavaluonnoksesta, Laivakankaan alueen asukkaat ovat koonneet noin viidenkymmenen nimen valituskirjelmän, jossa ilmoittavat, etteivät hyväksy Jäälin asemakaavan muutosta uuden biolämpökeskuksen sijoituksen osalta.
Asukkaat vetoavat ympäristöviraston ensimmäiseen lausuntoon ja ehdottavat lämpövoimalan paikaksi juuri jäähallin seutua.
Laivakankaan kylänraitilla lämpövoimala on pysynyt puheenaiheena. Raskaan liikenteen pelätään lisääntyvän ja vaarantavan alueen pienten koulukkaiden turvallisuuden.
Lempiäinen rauhoittelee jääliläisiä. "Huoltoajoa ajetaan vain noin kaksi kertaa viikossa ja siihen käytetään eri liittymiä kuin mitä lapset käyttävät. Lämpövoimala ei myöskään aiheuta melua."
Tourula pelkää myös, että ajan myötä lämpövoimalassa siirrytään polttamaan turvetta, joka on halvempaa. Hän viittaa Oulun Toppilaan, missä asukkaat ovat kärsineet pölystä ja saasteista
"Turpeenpoltto pystytään estämään kaavamääräyksillä. Ei ole pelkoa, että lämpövoimalassa ryhdyttäisiin polttamaan turvetta", Lempiäinen lupaa.