Vaala Todennäköisesti koko maan pahimmat hirvituhot ovat aiheuttaneet Vaalan mäntytaimikoissa satojen tuhansien eurojen vahingot. Jaalangan yhteismetsässä täydellinen tuho koskee noin 500 hehtaaria, mutta mittavia vahinkoja on jopa neljä kertaa suuremmalla alueella.
Tuhoalueeseen tiistaina tutustunut maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston ylitarkastaja Sauli Härkönen totesi, että taimikkotuhojen laajuus ja kattavuus yllättivät.
"Kyllä tämä ehdottomasti on koko maan pahimmasta päästä, jollei pahin", Härkönen hämmästeli taimiraiskioiden äärellä.
Jaalangan yhteismetsällä on 25 osakastilaa. 3 500 hehtaarin alue on hyväkasvuista metsämaata, mutta sijaitsee pahaksi onneksi keskellä hirvien talvehtimisaluetta.
Tarkkaa syytä siihen, miksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun raja-alue lähellä Oulujärveä vetää puoleensa satoja hirviä, ei tiedetä.
Jaalangan metsissä on nähty talvella jopa 90 hirven lauma.
Pohjois-Pohjanmaan riistanhoitopiirin päällikkö Keijo Kapiainen kertoo, että Jaalangassa nähtyjen, pannoilla merkittyjen hirvien perusteella valtion karjan tiedetään saapuvan ruokailemaan talveksi alueen taimikoihin Ylikiimingistä ja Temmekseltä saakka. Myös Puolangan ja Paltamon hirvien tiedetään viihtyvän samoilla apemailla.
Kainuun riistapäällikön Jukka Keräsen mukaan hirvet vetää Jaalangan metsiin todennäköisesti perimä. On myös arvailtu, kasvattaako alueen maaperä hirville tavallista paremmin maistuvia taimia.
Hirvillä on
kallis laidun
Riistapäälliköt ovat metsänomistajien kanssa samaa mieltä siitä, että hirvikantaa pitää pienentää selvästi. Ongelma ei kuitenkaan poistu kokonaan rajullakaan metsästyksellä, sillä hirviä vaeltaa talvehtimispaikalle vielä metsästyksen jo loputtua.
Jaalangan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Petri Leinonen laskee, että hirvien ruokamaana olo maksaa yhteismetsälle vuodessa 150 000 euroa.
"Viime vuonna saimme korvauksia 50 000 euroa. Todellisia vahinkoja on vaikea arvioida, sillä sadoilla hehtaareilla on mennyt jopa kymmenien vuosien metsänhoitotyö hukkaan. Hirvet katkovat jopa 6-7 metrin puita", Leinonen kertoo.
Leinosen mielestä normaalit hirvituhokorvaukset eivät heidän tapauksessa riitä alkuunkaan. "Tehdään valtion kanssa sopimus, joka mukaan alue on hirvien laidunmaata ja maksetaan siitä meille oikea korvaus", hän esittää.
Ylitarkastaja Sauli Härkönen ei luvannut Jaalangan hirvituhoille erityiskorvauksia. "Suomen hirvituhokorvausjärjestelmä on ainutlaatuinen, muualla valtio ei maksa hirvituhoista mitään", Härkönen totesi.
Metsäsuunnittelija Tapani Tuikka Kainuun metsäkeskuksesta muistutti, että Jaalangassa metsänhoidon kestävä ketju on jo pahoin häiriintynyt. Normaaleja hoitotöitä ei voi tehdä lainkaan, kun uudet taimikot katoavat hirvien suihin. Ensi vuonna taimikkoa yritetään taas uudistaa sadalla hehtaarilla.
Kainuun metsäkeskuksen metsänhoitopäällikkö Kalevi Keränen kertoi, että hirvituhot ovat nyt ennätysmäisen iso ongelma koko Kainuussa.
"On jo kuultu puheita, että metsänomistajat ottavat hirvikannan harvennuksessa pian oikeuden omiin käsiinsä", Keränen varoitti.