Hallituksen tulee antaa tänään keskiviikkona eduskunnalle selkeä ilmoitus siitä, että Suomi vahvistaa EU:n perustuslain, sanoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaari (sd.).
Hänen mielestään ei ole mitään syytä perääntyä EU:n perustuslaillisen sopimuksen ratifioinnista.
"Kaikkialla unionissa on jo tiedossa, että Suomen myönteinen suhtautuminen. Jos emme nyt vahvistaisi sopimusta, se olisi Suomen kannalta iso juttu. Se herättäisi muualla ihmetystä ja lisäisi epäselvyyttä Suomen linjasta. Se olisi huono juttu", Jaakonsaari varoittaa.
Hänen mielestään presidentti Tarja Halosen puhe "hämmensi" asiaa. Hallitus ja eduskunnan selvä enemmistö ovat yksimielisiä perustuslain vahvistamisesta, Jaakonsaari huomauttaa.
Presidentti Halonen sanoi maanantaina, että ratifioinnin ajankohtaa ja seurauksia on arvioitava realistisesti.
Halonen ei usko Suomen ratifioinnin tuovan ratkaisevalla tavalla lisäpontta sopimukselle muissa unionimaissa. Hän huomautti, ettei sitä saada aikaan pakolla. Lisäksi Halonen kyseli, onko tämä se sopimus, joka tullaan loppujen lopuksi ratifioimaan?
Eduskunnalta
laaja tuki
Liisa Jaakonsaari toteaa: "Presidentin analyysiin voi yhtyä, mutta johtopäätökset ovat juuri toisenlaiset. On tasa-arvon kannalta ydinkysymys, että jokainen maa tekee omat ratkaisunsa. Emme voi antaa omaa päätösvaltaamme Ranskalle ja Hollannille."
Jaakonsaari lisää näkevänsä tämän isona periaatteellisena kysymyksenä. "Muuten tulevaisuudessa Ranska tai joku muu iso maa voisi kansanäänestyksessä sanoa jotain ja muilla ei olisi siihen mitään sanomista."
Jaakonsaari muistuttaa, että antaessaan perustuslakia koskevan selonteon hallitus esitti toiveen, että eduskunnassa asiaa käsiteltäisiin mahdollisimman laajasti.
"Nyt 11 valiokuntaa on antanut ulkoasiainvaliokunnalle lausuntonsa. Yhdessäkään ei aseteta kyseenalaiseksi ratifiointia."
Eduskunta käy selontekoa koskevan palautekeskustelun tänään. Sen avaa Jaakonsaari esittelemällä ulkoasianvaliokunnan mietinnön.
Jaakonsaari toivoo, että hallitus antaisi varsinaisen ratifiointiesityksen eduskunnalle mahdollisimman pian, vaikka sillä ei hänen mielestään ole suurta merkitystä Suomen puheenjohtajuudelle.
Suomen kannalta
hyvä sopimus
Jaakonsaaren mielestä Suomen ratifioinnilla on muuten suuri painoarvo. "Se on vahva mielen ja poliittisen tahdonilmaus, että haluamme olla kehittämässä EU:ta."
Hänestä sopimus on kokonaisuutena hyvä ja EU tarvitsee sitä. Se tekee unionista tehokkaamman, ketterämmän ja avoimemman.
"Sopimukseen sisältyvät myös ne Suomen unioniin liittyessä korostamat tärkeät asiat eli pohjoisen harvaan asuttujen alueiden huomioon ottaminen, maatalouden erityisjärjestelyt ja työeläkejärjestelmän perusrakenne. Ne on kirjattu erottamattomaksi osaksi sopimusta."
Jaakonsaaren mielestä perustuslakisopimusta kannattaa puolustaa myös Suomen etujen parantumisen vuoksi. "Hallitus on neuvotellut hyvän sopimuksen", Jaakonsaari toteaa.
Siihen, ettei kuollutta sopimusta kannata elvyttää Jaakonsaari sanoo: "On tosiasia, että sopimus on vaikeuksissa. Senkin vuoksi yksittäisillä mailla on merkitystä, kun jatkoa suunnitellaan."
Perustuslakiin on pantu Jaakonsaaren mukaan niin paljon poliittista energiaa ja tahtoa, että se tulee joka tapauksessa olemaan pohja tuleville neuvotteluille.