Venäjän painostus EU:n kanssa yhteistyöstä kiinnostuneita EU-maiden naapureita kohtaan on europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) mukaan vakava ja dramaattinen asia, joka noteerataan vielä historiankirjoituksessa.
”Vahvistuneella Venäjällä on halu ja kyky etäännyttää heikkouden tilassa olevan EU:n naapureita EU:sta”, Jaakonsaari toteaa Kalevan haastattelussa.
Samaan aikaan Venäjä virittelee omaa EU:ta vastaavaa Euraasian yhteisöä. Jaakonsaari on harmissaan Ukrainasta, joka perui Venäjän painostamana assosiaatiosopimuksensa unionin kanssa.
Vastaavasti Ukraina yritti saada EU:lta sopimuksen, joka olisi korvannut Venäjän kaupan menetykset.
”On erittäin traagista, että unionin ajamat ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate törmäävät tällä tavalla Venäjään.”
Miten Suomen
olisi käynyt?
Ilmaan jää leijumaan kysymys, miten Suomen EU-jäsenyyden samoin kuin Baltian ja muun itälaajentumisen olisi käynyt, jos Venäjä olisi 1990-luvulla ollut yhtä vahva ja EU yhtä heikko kuin nyt.
”Venäjä ei olisi varmaankaan halunnut itälaajentumista”, Jaakonsaari muotoilee. Jaakonsaaren mukaan on tosiasia, että Venäjän ja EU:n suhteet ovat viime aikoina heikentyneet.
EU:ssa Suomen ja Puolan kanssa Venäjään rakentavasti suhtautuvien maiden pitäisi Jaakonsaaren mielestä olla aloitteellisia liennytyksessä.
”Suomella on nyt mahdollisuuksien ikkuna toimia vakauttavana tekijänä”, hän esittää.
Jaakonsaaren mielestä on mietittävä, onko EU tehnyt jonkin virheen Venäjän politiikassaan.
EU:n tiukka asenne Ukrainan ex-pääministeri Julia Timoshenkon vapauttamiseksi on voinut jumittaa asetelmia.
Ukrainan lähentymissopimus oli määrä allekirjoittaa viikonloppuna Vilnassa. Kansa mellakoi Kiovan kaduilla.
Komissioon
arktinen osasto
Arktisen alueen hyödyntämisinnossa on Jaakonsaaren mukaan syytä panna jäitä hattuun. ”Ei sinne voi rynnätä kuin jonnekin eldoradoon”, Jaakonsaari toteaa.
Arktisen alueen vahvistuminen merkitsee Jaakonsaaren mukaan sitä, että EU-komissioon pitää saada oma osasto arktisia asioita varten.
