Hallituksen on syytä luopua ulko- ja turvallisuuspoliittisista selonteoista. "Tämä järjestelmä joutaa jo haudata. Selonteot tulee korvata eduskunnalle annettavalla pääministerin vuosittaisilla ilmoituksella", vaatii ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.).
Hänen mielestään käytäntö on osoittanut, että kerran vaalikaudessa annettavat ulko- ja turvallisuuspoliittiset selonteot ovat vanhentuneita jo annettaessa.
"Siirtyminen vuosittaiseen pääministerin ilmoitukseen mahdollistaa sen, että eduskunta pystyy ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin", Jaakonsaari perustelee muutosvaatimustaan. "Viimeisinkin selonteko vanheni suunnilleen siinä vaiheessa, kun se tuli painokoneesta."
Piiloon selonteon taakse
Jaakonsaaren mielestä selonteot sementoivat nykyisen linjan ja jähmettävät ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskustelun liiaksi.
Tämä näkyi Jaakonsaaren mielestä selvästi myös presidentinvaalien aikaisessa keskustelussa. "Selonteon selän taakse on niin helppoa vetäytyä."
"Keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta oli selonteon vanki. Lähes jokainen presidenttiehdokas viittasi viime syksynä hyväksyttyyn selontekoon. Asioita ei päästy keskustelemaan kunnolla."
Hän puolustaa voimakkaasti sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä on voitava keskustella avoimesti.
Järjestelmä jäykistää
Selontekojärjestelmä on Jaakonsaaren mielestä hankala myös tulevan päätöksenteon kannalta. Se jäykistää sitä liikaa. Tämäkin puoltaa siirtymistä pääministerin ilmoituksiin.
Jaakonsaari viittaa myös puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan äskettäiseen puheeseen, jossa tämä varoitti puolustusvoimia uhkaavien säästöjen mukanaan tuomista ongelmista. "Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kaikkea selonteossa päätettyä ei voida toteuttaa yhtä aikaa."
"Armeijan hankinnat vaativat pitkäjänteisyyttä. Mutta tämä ei koske yksinomaan puolustushallintoa, vaan kaikkien alojen hallinnon suunnittelua", Jaakonsaari sanoo.
Presidentinvaalien perusteella liittoutumattomuuteen ei ole nähtävissä uudelleen arviointia. Nato-jäsenyys säilyy yhä Suomen optiona, mahdollisuutena.
Jaakonsaari muistuttaa, että jo kansanedustaja Aulis Ranta-Muotion (kesk.) vetämä parlamentaarinen seurantaryhmä esitti yksimielisesti, että Naton jäsenyyden tulee olla tulevaisuudessakin yksi turvallisuuspolitiikan "todellinen vaihtoehto".
Samaa korosti Jaakonsaaren johtama ulkoasiainvaliokunta selontekoa käsitellessään. Valiokuntakin katsoi, että ulko- ja turvallisuuspoliittiset selonteot joutavat pois. Senkin mielestä riittää, että hallitus esittelisi eduskunnalle suppeamman turvallisuus- ja puolustuspoliittisen strategiansa.
Jaakonsaari menee nyt askeleen pitemmälle ja ehdottaa, että strategia annetaan pääministerin vuosittaisena ilmoituksena eduskunnalle. Lisäksi hän perää edelleen perusteellisen selvityksen tekemistä Nato-jäsenyydestä. "Nyt Nato-jäsenyys on otettu pelotteluaseeksi. Kunnollisen selvityksen teko auttaisi pääsemään irti pelottelusta."
Selvityksen jälkeen voitaisiin arvioida kuinka raollaan ovi Natoon voi olla ja kuinka kauan. "Tarvittaessa koko optiosta voitaisiin myös luopua."
Jaakonsaari pitää "hämmästyttävänä" puhemies Paavo Lipposen (sd.) puhetta, jossa tämä teilasi Sauli Niinistön (kok.) näkemykset. "Oliko Esko Aho (kesk.) viimeinen valtiomies, joka uskalsi puhua vaikeasta asiasta ja perustella Suomen EU-jäsenyyttä?"
