Jaa­ko­la: mar­gi­naa­lit san­ka­ruu­den ja epä­on­nis­tu­mi­sen välillä pienet

Suomen jääkiekkomaajoukkueen puolustaja Topi Jaakolalla on utuinen muistikuva edellisistä MM-kotikisoista.

Kaleva/arkisto
Kaleva/arkisto
Kuva: Pekka Ala-aho

Helsinki Suomen jääkiekkomaajoukkueen puolustaja Topi Jaakolalla on utuinen muistikuva edellisistä MM-kotikisoista. Television välityksellä turnausta Oulusta käsin seurannut silloin 19-vuotias puolustaja myös piipahti MM-areenan lehtereillä.

– Olin kisaturistina 2003, mutta en muista minkä ottelun Helsingissä näimme.

– Yöjunalla palasimme Pyörälän Mikan ja Lehtosen Mikon kanssa takaisin Ouluun. Ja seuraavana päivänä alkoivat kesätreenit, Jaakola virvelöi etäisiä tapahtumia.

Vuosi sitten Jaakolan MM-kisakomennus päättyi Bratislavassa kultajuhliin. Viime keväänä urakka alkoi Tanskan kaadolla, nyt avausvastustajana Leijonilla on valmistavissa otteluissa vaarallisuutensa osoittanut Valko-Venäjä.

– Tarkkana pitää olla, alusta lähtien, Jaakola linjaa.

– Itselle oli (vuosi sitten) kolmas MM-reissu, kun sai olla mukana ja kaikki osui kohdilleen.

Jaakola muistuttaa muiden Leijonien tavoin, että ainuttakaan vastustajaa ei sovi vähätellä. Hötkyilykin on syytä välttää.

– Sen oli jo huomannut kahdella aiemmalla MM-reissulla, että ne marginaalit sankaruuden ja epäonnistumisen välillä on samperin pienet.

– Vuotta ennen MM-kultaa Saksassa pelasimme huippulätkää, mutta jouduimme rankkareilla ulos puolivälieristä. Jäi tosi paska maku suuhun.

Jaakolan SM-liigaura eteni kasvattajaseura Kärpissä peräti kahdeksan kautta, saldona neljä mestaruutta, hopea ja pronssi. Palo edistymiseen ja myös kehittyminen vuosi vuodelta innosti jatkamaan, ja myös siirtymään Elitserieniin.

– Kaksi vuotta ensin Södertäljessä ja karsintasarja koettuna molempina kausina. Se oli raskasta niin joukkueelle kuin itsellekin.

– Nyt on sitten pari vuotta mennyt Luulajassa pudotuspelien kera. Tuntuu kuin Södertäljen pelikokemuksista olisi vierähtänyt 10–20 vuotta.

Jaakola muistuttaa, että ammattiurheilija elää voitoista. Tappiot ovat myrkkyä, minkä hänen juniorimaajoukkueaikainen pelitoveri ja nytkin Leijonien maalia vartioiva Kari Lehtonen totesi Atlantan kausistaan.

– Jos tulee turpaan illasta toiseen, niin se on ihan sama missä asut, jatkosopimuksen Luulajan kanssa allekirjoittanut Jaakola viesti.
Jaakolan mukaan Kari Lehtonen ei ole hänen ilokseen muuttunut ihmisenä, pelaajana pikkuisen kylläkin. Sen myöntää Lehtonenkin.

– Olen ruvennut harjoittelemaan ja keskittymään oikeisiin asioihin. Olen tullut nöyremmäksi pelaajana ja ihmisenä.

– Yritän kasvaa henkisesti ja fyysisesti joka vuosi. Osaan nauttia jääkiekosta enemmän ja eri tavalla kuin ennen. Mutta osaan laittaa sen myös taka-alalle, kun lähden kopista, Lehtonen naurahtaa.

Ilmoita asiavirheestä