Helsinki Viestintäneuvos Jaakko Paavela, 67, esittää Yleisradion siirtämistä budjettirahoitukseen nykyisten lupamaksujen sijasta. Keskiviikkona urheilujuridiikan päivillä esiintynyt MTV3:n entinen pitkäaikainen varatoimitusjohtaja neuvotteli 26 vuotta sitten MTV:lle omat uutiset.
Nyt hän on sitä mieltä, että kanavamäärän kasvaessa digitalisoinnin myötä yhden toimijan ohjelmien pakkomaksussa ei ole enää mitään järkeä.
Paavela korosti Ylen ainutkertaista asemaa hoitaa yhteiskunnallisia tehtäviä ja huomautti, ettei siitä pidä vielä maksaa, kun pitää töpselin seinässä.
Eläkeläisenä Paavela valmistautuu väittelemään urheilun televisiointi- ja immateriaalisista sopimuksista ja paheksuu kasvavia summia, jotka eivät ole missään suhteessa urheilun kansantaloudelliseen merkitykseen. Urheiluviihde on kolme prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta.
Paavelan mielestä urheilun tv-sopimusrahat tulisi jakaa uudella tavalla, kun esimerkiksi 2005 yleisurheilun MM-kisoissa suomalaisjärjestäjät jäivät ilman ja kansainvälinen liitto IAAF kääri tv-korvaukset.
Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Jari Piirainen huomautti, että esimerkiksi yleisurheilussa Suomella on IAAF:n hallituksessa Ilkka Kanerva huolehtimassa, että IAAF jakaa rahat järkevästi.
- Arvokisoissa urheilijat ovat paikalla pitkään ilman korvauksia, mutta esimerkiksi olympialaiset ovat heille tilaisuus markkina-arvon nostamiseen ja jälkimarkkinointiin, Piirainen pohti oikeutusta pitää kilpailijat ilman tekijänoikeus- tai esiintymismaksuja.
Televisiodirektiivi tulossa
Suomessa säädettiin asetuksella 1. maaliskuuta alkaen yhteiskunnallisesti tärkeät kilpailut ja lajit, joiden tapahtumatelevisiointi pitää näkyä julkisen palvelun kanavilla. Ne ovat olympialaiset, miesten MM-jääkiekko, miesten MM- ja EM-jalkapallo sekä MM- ja EM-yleisurheilu ja pohjoismaiset MM-hiihtolajit.
- Tässä korostuu perinteinen laaja katsojakunta, ja siksi naisten MM- ja EM-jalkapallo ja MM-jääkiekko, MM-alppihiihto, paralympialaiset sekä koko kauden kestävä gp-formula eivät kuulu asetuksen piiriin, sanoi viestintäneuvos Ismo Kosonen liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Kosonen arvioi, että Saksan puheenjohtajakaudella saadaan jo aikaan tv-direktiivistä EU-maiden yhteinen näkemys.
- Se voitaisiin saada kansallisen lainsäädännön piiriin vuoden 2008 loppupuolella, Kosonen uskoi.
SLU:n tämän vuoden lopussa eläkkeelle jäävä yhteysjohtaja Kerstin Ekman ennakoi nopeasti tilanteen ja kutsui ensi vuoden maaliskuuksi koolle SLU:n urheilulähetysten tv-direktiivistä kiinnostuneet lajiliitot, ministeriöiden edustajat ja yleisradion urheilupomon Kari Männyn, joka ilmoitti heti halunsa olla paikalla.
Opetusministeriön johtaja Jukka Liedes katsoi, että uutisraporttitarkoituksiin tv-yhtiöltä toiselle siirtyvät signaalit enintään 90 sekunnin välähdyksistä ovat tv-direktiivin myötä paikallaan.
- Huoli siitä, että uutisagentit nappaisivat uutisia ja välittäisivät niitä, ei kuitenkaan ole täysin perusteeton.