Ensi viikolla alkavassa jääkiekon SM-liigassa nähdään sen toimitusjohtajan Jukka-Pekka Vuorisen mukaan isoja pieniä muutoksia. Suomen seuratuin palloilusarja uudistuu jopa hämmästyttävän paljon.
-- Uuteen kauteen lähdetään isoin tai pienin muutoksin -- miten vaan. Mutta pienilläkin muutoksilla on tarkoitus peilata tulevaisuuteen, Vuorinen kuvaa.
Vuorinen paljastaa kärkeen yllättävän uutuuden. Jokaisen ottelun jokaiseen erään tulee uusi minuutin pituinen paussi. Vastaavaan on totuttu muun muassa MM-kaukaloissa niin sanottuna televisio-aikalisänä.
-- Pelin intensiteettiä yritetään tehostaa sillä tavalla, että otamme kansainvälinen aikalisän käyttöön. Joka erässä on minuutin tauko kymmenen pelatun minuutin jälkeen ensimmäisellä katkolla tasakentällisin pelattaessa.
-- Tällä pyritään siihen, että parhaat pelaajat saavat tauon pelin keskellä. Valmentajat voivat käyttää näin näitä pelaajia enemmän. Sitä kautta pelin laatu toivottavasti paranee, Vuorinen kertoo.
Uuden tauon taustalla on kuulemma sekin, että jääkiekkopomot miettivät josko tulevaisuudessa ottelut voitaisiin pelata pienemmällä kokoonpanolla. Nykyisen 20+2 pelaajan sijaan kahta kenttäpelaajaa vähäisemmällä miehityksellä.
-- Sitä kautta voitaisiin vaikuttaa palkkakulujen kehittymiseen. Uudistus on pieni asia, mutta sillä on kuitenkin suuremmat tarkoitukset taustalla.
Myös runkosarjapelien lopussa, joita jokaiselle 14 joukkueelle kertyy edellisvuoden ja sitä vastaavan pelisysteemin tavoin 56, nähdään tasatilanteessa uutta. Maaliton viiden minuutin jatkoaika tietää vastuun jakaantumista rangaistuslaukauskilpailussa entistä leveämmälle.
-- Molemmilla joukkueilla on rankkarikisassa kolme laukojaa. Jos homma ratkeaa jo kahden parin jälkeen, niin viimeiset pelaajat eivät lauo. Tarvittaessa kolmen kaksikon jälkeen edetään ratkaisuun pari kerrallaan, Vuorinen selvittää.
Finaalipaikka painaa
Pelijärjestelmässä uutta koetaan pudotuspelivaiheessa. SM-liigan puolivälieristä lähtien otteluparien paremmuus ratkotaan aina mestaruuteen asti paras seitsemästä -systeemillä eli haussa on neljä otteluvoittoa.
Menestymiseen kannustaa vuoden kuluttua eli kaudella 2008--09 alkava Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n Mestarien liiga. Syyskuusta tammikuulle pelattavaan kilpailuun osallistuu kaikkiaan 30 eurooppalaisseuraa. Suomesta mukaan pääsevät kilpailemaan ensi keväänä SM-liigan loppuotteluun yltäneet joukkueet. Rahaa on jaossa 10,6 miljoonaa euroa.
-- Suomalaisjoukkueet osallistuvat siihen karsintavaiheen jälkeen, hopeajoukkue tulee kakkosvaiheessa mukaan ja mestari myöhemmin.
-- Pelipäivät ovat keskiviikkona. Matkapäivät ovat tiistai ja torstai, jolloin kyseisillä joukkueilla ei tietenkään ole peliä SM-liigassa. Osa otteluista pelataan Suomessa, mutta formaatti on vielä viimeistelyä vaille valmis, Vuorinen hahmottaa.
SM-liigan alkavan kauden tuomariuudistus on se, että osittain palataan kahden päätuomarin järjestelmään. Jokainen joukkue pelaa kahdeksan kamppailua kahden päätuomarin valvonnassa.
-- Tämä on iso testi, tarkoitus on ajaa maltilla sisään tätä.
-- Emme voi mennä kerralla täyteen muutokseen, koska meillä ei ole tuomareita riittävästi eivätkä parit ole hioutuneet. Pitää mennä askel askeleelta, Vuorinen linjaa.
SM-liigan ja SJRY:n eli pelaajayhdistyksen yksi merkittävistä uudistustavoitteista puolestaan on se, että jatkossa liigapelaajat saisivat pelikauden aikana rahastoida enemmän nykyisen 50 000 euron maksimin sijaan. Silloin Ruotsin Elitserienin, jossa rahastointimäärille ei ole kattoa, houkuttelevuus vähenisi sen tarjoaman verotusedun pienentymisen tai poistumisen takia.
-- Tässä on lähinnä kysymys huippupelaajien pitämisestä Suomessa, Vuorinen sanoo.