HELSINKI Suomalaisten jääkiekkoilijoiden enemmistö on kaukalossa kahden päätuomarin kannalla ja siten SM-liigan viimesyksyistä päätöstä vastaan. Tulos ilmenee Suomen jääkiekkoilijoiden pelaajayhdistyksen keskiviikkona julkistamasta kyselystä.
SM-liigan liittohallitus päätti viime loppukesästä yllättäen muuttaa sääntöjä siten, että kaukalossa viheltää kahden linjamiehen lisäksi vain yksi päätuomari. Uudistus astuu voimaan kauden 20022003 alusta.
Näin siirtyy historiaan kolmen kauden ajan kestänyt kahden päätuomarin käytäntö, jota SM-liigan ja sitä alemman Mestiksen pelaajat ovat pitäneet kyselytulosten perusteella hyvänä.
Liigakiekkoilijoista 74 ja Mestiksen pelaajista 82 prosenttia on kahden päätuomarin kannalla.
Tulokset puhuvat selvää kieltä. Vastanneista kaikkiaan yli kolme neljäsosaa kannattaa kahta päätuomaria, pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Pekka Ilmivalta kommentoi.Yhdistyksen teettämällä kyselyllä on painoarvoa, sillä liigapelaajista vastauksen tuomarikysymykseen jätti 222 ja mestisläisistäkin 131 pelaajaa.Puheenjohtaja Ilmivallan mielestä SM-liigan tekemä tuomaripäätös osoittaa oireellisesti, kuinka vähän asianosaisten eli pelaajien mielipiteestä piitataan.
Toivon, että näin selvän kannanoton jälkeen SM-liiga tekisi johtopäätökset ja kunnioittaisi pelaajien ja tuomarien mielipidettä.
Ilmivalta on etsimällä etsinyt syitä, miksi SM-liiga vähensi päätuomarien määrää 100 prosentilla eikä ole ole löytänyt ensimmäistäkään perustetta.
En ole löytänyt yhtään yksiselitteistä syytä. Joku on puhunut jopa, että liigassa vihellettäisiin liikaa jäähyjä, mikä on kestämätön peruste. Eihän kansalaisyhteiskunnassakaan supisteta poliisikiintiötä, jos rikoslukemat nousevat.
Työtään tekevän pelaajan turvallisuuden kannalta on aina parempi, mitä useampi silmäpari valvoo järjestystä kaukalossa, Ilmivalta kiteyttää.
Tuloerot kasvussa
Muuten jääkiekkoilijoiden edunvalvontajärjestön teettämän kyselyn tulokset eivät ehdottomuudessaan hetkauttaneet. SM-liigapelaajan palkka on uuden kartoituksen mukaan 46 250 euroa (noin 275 000 markkaa) eli samaa suuruusluokkaa kuin edellisen kiekkokyselyn aikoihin pari vuotta sitten.
Huolestuttavampaa on se, että kun tulojen keskiarvo on pysynyt suurin piirtein muuttumattomana, kiekkoperheessä puskee aiempaa enemmän alipalkattuja pelaajia.
Kyselyyn vastanneista SM-liigapelaajista 13:n tulot jäävät alle 50 000 markan (8 400 euron). Heille heruu palkkaa äärimmäisen kovan työn kautta, Ilmivalta hirvittelee.
A-nuorten astinlaudaksi muuttuneessa Mestiksessä pelataan amatöörihengessä. Mestis-pelaajien keskipalkka on 5 045 euroa (noin 30 000 mk) kaudessa. Summa on sama kuin edellisessä kartoituksessa vuosi sitten.
Urheilijaturvaksi luokiteltavan vakuutuksen alaraja on 9 520 euroa (n. 56 640 mk). Siihen yltää Mestis-pelaajista enää seitsemän. Vuosi sitten rajan puhkaisi vielä 26 kiekkoilijaa.
Pelaajan nuoruus ja vähäisemmät tulot korreloivat keskenään. On aiheellista kysyä, pitäisikö kiekkoilijalle määrätä tekemästään työstä vähimmäispalkka, Ilmivalta sanoo.
Kyselytuloksista ilmenee, että paitsi pienituloisten, myös huippupalkkaisten kiekkoilijoiden määrä on kasvanut.
Suomessa lienee 510 liigapelaajaa, jotka ansaitsevat kaudesta yli miljoona markkaa (167 000 euroa), Ilmivalta pohtii.
Ruotsi hieman edellä
Suomen jääkiekkoilun kahden ylimmän sarjatason pelaajien enemmistön mielestä kiekkoilijoiden palkkoja ei tule julkistaa. Vielä pari vuotta sitten keskusteltiin NHL:n noudattamasta avoimesta linjasta.
Yhä vähemmän pelaajat kannattavat palkkojen julkisuutta. SM-liigassa julkistamista vastusti nyt 57 prosenttia, kun avoimuuden kannalla oli kaksi vuotta sitten suunnilleen 60 prosenttia.
Pelaajayhdistys ry:n arvion mukaan Suomi on palkkatasoltaan Ruotsia hieman jäljessä. Länsinaapurissa keskipalkaksi määriteltiin viimeksi noin 450 000 kruunua eli 48 400 euroa (n. 288 000 mk).
Arvoituksellista on, olisiko SM-liigaseuroilla varaa tarjota yleisömagneeteilleen enää lisää porkkanaa.
Arvioni on, että SM-liigan 13 seurasta 67 pyörittää kiekkotoimintaansa tuottavasti. Lopuilla on jo nyt vaikeuksia, pelaajayhdistyksen kunniapuheenjohtaja, juristina aiheeseen perehtynyt Juha Rantasila haarukoi.