Helsinki Jääkiekkokauden 2005-06 uudistuksiin Suomessa lukeutuu se, että jatkossa pelaajasopimuksista neuvottelevat pelaajien edustajat tarvitsevat toimiakseen lisenssin. Lisenssi on edellytyksenä pelaajasopimusneuvotteluihin SM-liiga- ja Mestisseurojen kanssa.
Jääkiekkoliitto, SM-liiga ja Suomen jääkiekkoilijat ry eli pelaajayhdistys allekirjoittivat syyskuun lopussa agenttiasiaa säätelevän sopimuksen, joka astui voimaan lokakuun alussa. Sopimusta kutsutaan agenttien rekisteröintijärjestelmäksi.
Sopimuksen perusteella järjestelmän ulkopuolisilla asiamiehillä tai yhteisöillä ei jatkossa ole oikeutta neuvotella pelaajien puolesta jääkiekkosopimuksesta suomalaisseuraan. Jääkiekon SM-liigassa ja Mestiksessä pelaavat seurat ovat sitoutuneet siihen, että ne eivät neuvottele muiden kuin rekisteröintijärjestelmään hyväksyttyjen agenttien kanssa.
Uuteen rekisteröintijärjestelmään pääsi niin sanotusti vanhoilla näytöillä 14 entuudestaan rekisteröityä agenttia. Joukko kasvoi, kun tuoreeltaan mukaan liittyi yksi suomalainen ja kaksi ulkomaalaista agenttia mukaan, joten hyväksyttyjä agentteja on tällä erää 17.
Sopimuksessa on säännös, jonka mukaan pelaaja itse, hänen puolisonsa tai lähisukulaisensa voi edustaa pelaajaa sopimusneuvotteluissa - ilman rekisteröintiä.
- Järjestelmään on jo hakeutunut muutama agentti lisää. Toivomme, että kaikki liittyvät järjestelmään.
- Enkä näe, että kukaan joka on toiminut Suomessa agenttina viime vuosina, ei täyttäisi rekisteröintijärjestelmän ehtoja ja pääsisi mukaan, Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela selvitti.
Rekisteröinnin edellytyksenä on muun muassa vastuuvakuutus, jonka on oltava vahinkokohtaiselta korvausmäärältään vähintään 100 000 euron suuruinen. Tulkinnallisempi edellytys rekisteröintiin on se, että hakijalla on oltava riittävät tiedot jääkiekosta urheilulajina.
Siirtymäaika puntarissa
Kuluvalla kaudella SM-liigaan on kirjattu 14 joukkueeseen yhteensä 421 pelaajaa. Hyväksytyt 17 agenttia eivät edusta heistä kaikkia, mutta suurta osaa kuitenkin.
Sopimuksen astuessa voimaan liigassa pelasi ehkä noin kahden tai useammankin joukkueen verran pelaajia, joiden agentti ei ollut rekisteröintijärjestelmän piirissä.
- Siirtymäajasta ei ole sovittu, mutta joku sellainen siirtymäjakso ilmeisesti tulee sovellettavaksi.
- Emme lähde emmekä voi lähteä takautuvasti puuttumaan sellaisen pelaajan sopimukseen, jonka tehnyt agentti ei kuulu rekisteröintijärjestelmään, Saarela selvitti.
Vastasolmitun sopimuksen tekstin pääarkkitehteina ovat toimineet Pekka Ilmivalta ja Heikki Mäkinen. Ilmivalta oli aiemmin pelaajayhdistyksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, nykyisin hän toimii yksityissektorilla lakimiehenä. Myös Mäkinen on saanut oikeustieteellisen koulutuksen, ja hänellä on SM-liigassa asiakkaita noin kolmen kentällisen verran.
- Nyt meillä on vihdoinkin todelliset säännöt ja tapaohjeet, joita myös täytyy noudattaa. Kun rekisteröimättömänäkin on voinut toimia, ei ole ollut todellista pakotetta käytettävissä.
- Nyt on pakko noudattaa sääntöjä, jotta voi edelleen säilyttää rekisteröinnin, Mäkinen listaa uudistuksen parhaat puolet.
Päättävä elin
Agenttien rekisteröintijärjestelmän valvonnasta ja kurinpidosta vastaa nelijäseninen arviointilautakunta. Sen tehtäviin sisältyy myös rekisteröintihakemuksien arviointi ja päätös asiassa.
Arviointilautakunnan yhden jäsenen nimeää Jääkiekkoliitto. Yhden edustajan elimeen saavat myös SM-liiga, Pelaajayhdistys, sekä rekisteröintijärjestelmään hyväksytyt agentit.
- Jääkiekkoliiton liittohallituksella on kokous 25. lokakuuta. Arviointilautakunta nimetään silloin, Saarela kertoi.
Arviointilautakunnan riippumattomuutta on haettu sillä, että säännöksiin on kirjattu jääviysehto. Sen mukaan arviointilautakunnan jäsenten on noudatettava oikeudenkäymiskaaren tuomarin esteellisyyttä koskevia jääviysperusteita.
Arviointilautakunnassa toimiminen voi muodostua agenttien edustajalle kimurantiksi silloin, kun käsiteltävänä asiana on rekisteröintijärjestelmään pyrkivä henkilö tai yhteisö. Kaikki agentit kun ovat lähtökohtaisesti kilpailijoita keskenään.