Jää­kä­rit ai­koi­vat käyttää ve­nä­läi­siin per­na­rut­to­bak­tee­ria 1916

Vuonna 1916 Pohjois-Norjassa jäi kiinni ruotsalais-suomalainen kaksikko, jonka hallusta löydettiin sokeripaloja täynnä oleva pullo. Kyse ei kuitenkaan ollut mistään tavallisista sokerihipuista, vaan niitä oli ryyditetty Saksasta saaduilla pernaruttobasilleilla.

Vuonna 1916 Pohjois-Norjassa jäi kiinni ruotsalais-suomalainen kaksikko, jonka hallusta löydettiin sokeripaloja täynnä oleva pullo. Kyse ei kuitenkaan ollut mistään tavallisista sokerihipuista, vaan niitä oli ryyditetty Saksasta saaduilla pernaruttobasilleilla.

Bakteerin kuljettajina olivat ruotsalainen paroni Otto von Rosen, joka karkotettiin Ruotsiin, sekä suomalainen jääkäri Emil Jokela, joka sai kuukauden vankeustuomion.

Miesten tarkoituksena oli tartuttaa tappavat bakteerit poroihin ja hevosiin, joilla kuljetettiin venäläisjoukoille sotatarvikkeita Kilpisjärveltä Tornioon.

Sabotööreiksi Saksassa koulutettujen jääkäreiden, pommareiden, keinovalikoimiin kuuluivat myös muun muassa murhat ja pommiräjäytykset.

--?Jääkärit ja heidän kumppaninsa auttoivat muullakin tavoin Saksan sotaponnisteluja. Koko ensimmäisen maailmansodan ajan Venäjältä paenneita saksalaisia ja itävaltalaisia sotavankeja kuljetettiin Suomen läpi Ruotsiin ja edelleen Saksaan, huomauttavat Jorma ja Päivi Tuomi-Nikula.

Heidän juuri ilmestynyt teoksensa Nikolai II -- Suomen suuriruhtinas (Atena) kertoo havainnollisesti, miten tuohon tilanteeseen oli jouduttu. Maailman suurimman imperiumin peräsimessä oli liian suuriin saappaisiin joutunut mies, joka oli onnistunut pilaamaan välinsä myös ennen niin luotettavien suomalaisten kanssa.

Vastaan ja puolesta

Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin vuonna 1904 tehdyn murhan jälkeen suuriruhtinaanmaa Suomessa tehtiin parikymmentä muutakin poliittista murhaa ja useita murhayrityksiä sekä pommi-iskuja ja pankkiryöstöjä.

--?Sen sijaan vuosina 1904--1918 Venäjän hallinto surmasi vain yhden suomalaisaktivistin, kertoo Jorma Tuomi-Nikula.

Suomalainen kotitekoinen terrorismi olikin hänelle yllätys.

--?Eli kyllä meillä osattiin panna venäläisille vastaan.

Mutta eivät toki kaikki suomalaiset katsoneet suopein silmin aktivistien ja jääkärien toimia. Tällaisia olivat esimerkiksi monet suurliikemiehet, jotka hyötyivät kaupankäynnistä Venäjän kanssa.

Myös keisarille uskollinen Venäjän armeijan kenraali Gustaf Karlovitsh Mannerheim vieraili vaivihkaa Suomessa vuonna 1916. Hän yritti värvätä sotilaita Venäjän hätää kärsivälle armeijalle.

--?Tiettävästi hän sai koottua vain viitisensataa vapaaehtoista, eivätkä näistäkään kaikki lopulta lähteneet rintamalla, Tuomi-Nikula huomauttaa.

Kirja on ilmestynyt myös ruotsiksi Schildtsin kustantamana.

Ilmoita asiavirheestä