"Lapin läänistä on lähtenyt enemmän jääkäreitä kuin on luultu koko sotien jälkeinen aika", kertoo kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden tohtori Juhani Lassila.
Lassila käsittelee jääkäriasiaa metsäopetusta käsittelevässä väitöskirjassaan. Hänen mukaansa jääkäriliikkeellä on ollut suuri merkitys yhteiskunnassa. Hän kertoo halunneensa saada vanhat tilastot ymmärrettävään muotoon.
"Vanhojen tilastojen mukaan jääkäriliike ei ole pohjoinen liike. Näin väitetään 1975 tehdyssä Suomen jääkärien elämäkerrastossa ja asia mainitaan vielä vuonna 2004", hän kertoo.
Vuoden 1975 Jääkäriliiton ja Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen tekemässä elämäkerrastossa on maakuntakohtainen taulukko, jossa kerrotaan jääkäreitä tulleen Lapista vain kaksi.
"Taulukon on tehnyt joku eteläsuomalainen tutkija, joka on ottanut luvun Lapin maatalousseuran tiedoista. Maakuntien rajat eivät ole kaikille selvät ja ne ovat myös vaihdelleet historian aikana", Lassila valistaa.
Lassila tekeekin jo kolmannessa väitöskirjassaan uuden, vanhaa läänijakoa mukailevan tilaston, jonka hän arvioi olevan maakuntapohjaista selkeämpi. Tilaston mukaan jääkäreitä on todellisuudessa tullut Lapistakin huomattavasti luultua enemmän.
Läänien mukaan lajiteltuna Lapista on tullut jääkäreitä 105. Kun luku suhteutetaan väestöön, muuttuu jääkäriliike hyvin pohjoiseksi ilmiöksi. Jääkäreiden osuus Lapin väestöstä on ollut 0,21 prosenttia kun se esimerkiksi Uudellamaalla on 0,11 prosenttia.
Toiseksi suurin jääkäriosuus Lapin jälkeen on Vaasalla 0,13 prosenttia. Vastaava luku Oulussa on 0,11, joten väkilukuun suhteutettuna lääni jakaa kolmannen sijan Uudenmaan kanssa.
Juhani Lassila väittelee perjantaina 16. kesäkuuta Joensuun yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa. Aiheena on Lapin metsäopetus 100 vuotta (1905--2005).