Övertorneå "Leikkikehä rupeaa kohta syntymään", Kimmo Frosti ja Juha Ahonen tuumivat passaillessaan neljännesneliön jäälevyjä moottorisahan ja veden avulla toisiinsa. Maanantaina on Övertorneån Hedenäsetissä nuoska keli, mutta se ei haalarimiehiä haittaa.
"Jää on eloisampaa, helpommin muovattavaa. Kovalla pakkasella se tahtoo halkeilla. Nyt jää ei ole niin riskiä rikkoontumaan", lappeenrantalainen Frosti, nimeään myöten jäänveistäjä, huomauttaa.
Frosti ja forssalainen Ahonen ovat Blue Ice Art jäänveistokilpailun veteraaneja. Kilpailu järjestetään nyt viidettä kertaa ja etelän miehet ovat olleet mukana joka kerta. Molemmat ovat myös käyneet Pellon jäänveistokurssin ja Frostilla on jopa oma jäänveistoyritys. Frostilla on sormensa pelissä myös kilpailun järjestelyissä.
Aiemmin pelkästään Pellossa järjestetty kilpailu harppoo nyt viikon verran väylänvarren molemmin puolin neljällä paikkakunnalla: Övertorneålla, Ylitorniolla, Pajalassa ja Pellossa. Kun urakka on hoidettu ja palkinnot jaettu, kansalaisten raadin ruodittavana on sata kunta veistosta niin kauan kuin ilmoja piisaa.
"Aina on keksittävä jotain uutta ja hullua. Laajensimme kisapaikkoja, koska rajayhteistyö on mukavaa", Tornionlaakson musiikkiklubissa rajat ylittäviä rientoja harrastava Blue Ice Artin monitoimimies Tuomo Ylitalo kertoo.
Huumori on vaikea laji
Tämän vuoden kilpailu vedetään cup-pohjalta paikkakunnittain vaihtuvin teemoin. Hedenäsetissä 19 kaksihenkistä joukkuetta 12 maasta muokkaa jäätä huumoriksi, Ylitorniolla satuillaan, Lars Leevi Laestadiuksen pitäjässä Pajalassa yritetään taivuttaa jäätä ihmisen ja uskonnon malliin, Pellon teemana on luonto.
"Huumori on jopa kohtuuttoman vaikea aihe, eikä abstrakti veistos uskonnostakaan ole mikään helppo juttu", Frosti arvioi.
Parivaljakko Frostin ja Ahosen leikkikehä muotoutuu vähitellen pieneksi igluksi. Kun yhdeksän tuntia on vierähtänyt ja jonkun verran hikeä vuodatettu, pienen iglun suuaukolla kurkkii iso jääkarhu ja kyselee: "Onko yhtään sviittiä vapaana?"
Tunkua on ollut myös Blue Ice Art cup-kilpailuun, joka lienee ainutlaatuinen kahdessa maassa järjestettävä jäänveistokisa. Alunperin joukkueita piti ottaa mukaan 15, mutta kovan kysynnän vuoksi määrä nostettiin 20:een. Yksi joukkue joutui tosin viime hetkellä perumaan tulonsa. Porukat valittiin etukäteisluonnosten perusteella.
Suosio on siis taattu, mutta kilpailujen järjestäminen on Ylitalon mukaan aina yhtä tiukka paikka. Tämän vuoden 50 000 euron budjetin kokoon raapimisessa oli jälleen kerran kova homma. Kilpailijoille maksetaan ruoka ja majoitus, mutta joukkueiden on pantava paljon omasta pussistaan ennen kuin ovat kisakentällä veistämässä.
"Rahan takia tänne ei tulla", Frostin ja Ahosen joukkue huomauttaa. Maailmallakin menestynyt lappeenrantalais-forssalainen tiimi on ottanut tässäkin kilpailussa kerran voiton ja kolmesti hopeaa.
Sinisen jään salaisuus
Jäänveistokilpailussa on hivenen urheilujuhlan tuntua ja rento suoritus takaa hyvän tuloksen. Myös kilpakumppanien psyykkaaminen kuuluu asiaan.
"Aamulla tämä on hermopeliä. Kukaan ei esimerkiksi halua lähteä meidän kanssa aamusaunaan. Aamuisin me otammekin rauhallisesti ja tulemme tahallamme myöhässä areenalle", Frosti ja Ahonen myhäilevät.
Kilpailu on siis vakavasti otettavaa leikkiä, mutta ei tosikkomaista sellaista. Naapureita neuvotaan ja saatetaan lainata jopa työkaluja jättikokoisesta työkalupakista.
Jäänveistäjien mielestä kutkuttavinta on kuitenkin se, että he työstävät häviäviä teoksia. "Mehän vain lainaamme vettä", Frosti toteaa.
Valkeajärvestä kiskottu vesi on pakkasessa jähmettynyt hyvälaatuiseksi sinihohtoiseksi jääksi. Sinisen jään salaisuus on siinä, että vedessä ei ole juuri humusta eikä hiukkasia. Valkeajärvi saa vetensä lukuisista lähteistä.
Pellolaisten yhtiö onkin alkanut myydä luonnonjäätä. Kesäisin Pellosta matkaa jääkuormia eteläiseen Suomeen 5-10 tonnia.
Blue Ice Art jäänveistokilpailu päättyy ensi maanantaina, jolloin jaetaan cupin palkinnot. Voittajalle on luvassa 1 000 euroa.