Jää­kaap­pi ei kuulu jän­gäl­le La­pis­sa­kaan

Kestävän kehityksen ja kierrätyksen lippua Lapin kuntien, yritysten ,yhteisöjen ja asukkaiden edessä heiluttanut projektipäällikkö Esa Kallio tietää olevansa hyvällä asialla.

Kemijärvi Kestävän kehityksen ja kierrätyksen lippua Lapin kuntien, yritysten ,yhteisöjen ja asukkaiden edessä heiluttanut projektipäällikkö Esa Kallio tietää olevansa hyvällä asialla. Asialla, jonka lopputulokseen voivat itse asiassa vaikuttaa kaikki lappilaiset. Tuomalla käyttämänsä sähkö-ja elektroniikkaromun Kemijärven esikäsittelylaitokselle lappilaiset edistävät pitkäaikaistyöttömien työllistämistä, ja näin saadaan myös lähes puolet romusta uudelleen hyötykäyttöön.
Monet ovat Kemijärven lähitienoilta tuoneetkin jo romunsa, mutta Itä-Lapin työhön valmennussäätiön palkkalistoilla oleva Kallio pitää 75 000 kiloa romua vasta alkuna. Vakaa tavoite on romun määrän vähintään kaksinkertaistaminen vuodessa. Se merkitsisi Kemijärvellä monta vakituista työpaikkaa sekä mahdollisuuksia saada harjoittelupaikka heille, jotka jostain syystä joutuvat harjoittelemaan työhön uudestaan.

Esikäsittelylaitosta Kemijärvelle innostanut ja alussa tietotaitoa antanut oululainen Tervatulli Oy on jopa kiitellyt Kemijärven aloitusta. Kallio kuitenkin vetäytyy vaatimattomammaksi: ELWERA-projekti loppuu vuoden kuluessa ja silloin pitäisi olla toimiva konsepti ja toiminnan jatko turvattu. ELWERA- projektissa pyritään saamaan aikaan esikäsittelypisteitä ympäri Suomea.

Ennen sitä Kallio näkisi mielellään, että Lapin kunnat Utsjokea myöten toisivat romunsa Kemijärven laitokseen, jolloin toiminnasta saatu hyöty jäisi kokonaisuudessaan Lapin alueelle. Esikäsittelylaitos ei tavoittele voittoa, vaan on tyytyväinen nollatulokseenkin, kun tavoitteena on ensisijassa vaikeasti työllistettävien työllistäminen. Mahdollinen voitto käytetään toiminnan kehittämiseen.

Kallion mielestä Lapin jokainen kunta hyötyy jollakin tavalla matkailusta, joten sen edellyttämät kierrätysasiat pitäisi hoitaa kuntoon."On aivan varma, että jos keski-eurooppalainen turisti näkee jääkaapin jängällä ja opas ei osaa antaa siihen selitystä, turisti ei tule koskaan takaisin", sanoo Kallio.

Esikäsittelylaitos on kampanjoimalla saanut kansalaiset tietoisiksi ongelmajätteistä. " Kaikki eivät ole kuitenkaan sisäistäneet, että ongelmajätteistä pitää maksaa."

Elektroniikka-ja sähköromu luokiteltiin ongelmajätteeksi vuoden 2001 alusta. Sen jälkeen niitä ei ole saanut laittaa maahan. Romua on ollut useissa paikoissa. Kallio arvelee, että niitä on kodinkoneliikkeiden varastoissa ja kaatopaikalla, joista ne pikkuhiljaa kulkeutuvat esikäsittelylaitokseen. Lapista romua on viety esimerkiksi Oulun Tervatulliin ja Etelä-Suomeenkin, mutta määrää ei ole tiedossa.



Kylmälaitteita eniten


Kemijärven esikäsittelylaitoksella tuodusta sähkö-ja elektroniikkaromusta noin 70 prosenttia on kylmälaitteita. Niistä imetään freoni talteen, poistetaan ritilät ja laite lähetetään Riihimäen ongelmajätelaitokselle. Kylmälaitteen kuoressa oleva metalli voitaisiin hyödyntää Kemijärvellä, mutta se joudutaan viemään Riihimäen ongelmajätelaitokselle eristeissä olevan uraanin irrottamisen vuoksi.

Esikäsittelylaitokselle tuodaan romua sähköhammasharjasta leluihin, televisiosta näyttöpäätteisiin ja kopiokoneisiin. Kallion työpöydälle on "eksynyt" kertakäyttökamerakin, jonka piirilevy on ongelmajätettä.

Kuvaputkilaitteista vain pieni osa saadaan takaisin hyötykäyttöön. Television painosta suurin osa on kuvaputkilasia, joka sisältää 8-21 prosenttia lyijyä. Sillä ei ole Suomessa käyttöä, vaan se menee Saksaan. Tervatullissa Suomessa ensimmäisenä käyttöönotetussa kuvaputken halkaisulinjassa otetaan television etulasi talteen.

Esikäsittelylaitoksessa voidaan käsitellä lähes kaikki muovia lukuunottamatta. Kupari, teräs ja alumiini irrotetaan ja lajitellaan kaikki erikseen.

Näyttöpäätteistä tarkistettuna myydään vain pari prosenttia. Vain harvoin ne soveltuvat kotipäätteeksi pienen kapasiteettinsa vuoksi.

Kemijärven kaupungin tiloihin sijoittuneen esikäsittelylaitoksen kodinkoneille ja muulle tuodulle romulle rakennetaan Kallion mukaan sellaiset tilat, ettei sitä tarvitse verrata romuliikkeeseen. Kallio sanoo, että toiminnan vakiinnuttua aloitetaan myös kierrätystavaran myynti yleisölle. Muitakin suunnitelmia esikäsittelylaitoksella on, mutta toistaiseksi ne halutaan kehitellä rauhassa.

Ilmoita asiavirheestä