Oulu
Suomessa on viime vuosina remontoitu useita 1970-luvulla rakennettuja jäähalleja. Se, mitä remonteilla on saatu aikaan, on ollut suuresti riippuvainen hallien pääkäyttäjien, lähinnä paikallisten jääkiekkoseurojen, tarpeista. Lopputulokset ovat useimmissa tapauksissa kompromisseja hurskaiden toiveiden ja kunnallispoliitikkojen rohkeuden välillä.
Jokaisen halliremontin taustalla on ollut ajatus siitä, että halli pitää saada vastaamaan ajan vaatimuksia. 1970-luvulla halleilta ei vaadittu juuri muuta kuin että jääkiekkoa pitää voida pelata katon alla. Useimmat hallit tehtiin kylmiksi, kuten Raksilan jäähalli Oulussa.
Katsomotiloilta ja muilta yleisöpalveluilta ei vaadittu tasoa. Puupenkit, höyrymakkarat, kahvikupillinen ja vessa riittivät tyydyttämään katsojien tarpeet. Yleinen vaatimustaso on vuosikymmenten kuluessa muuttunut olennaisesti. Jäähalleissa käyvät haluavat nyt viihtyisyyttä, hyviä palveluja ja lämpöä. Myös hallitilojen monikäyttöisyys koetaan eduksi.
Uudet isot hallit suunnitellaan nykyisin alusta alkaen sillä ajatuksella, että niitä voidaan käyttää jääurheilun lisäksi kaikenlaisten yleisötapahtumien järjestämiseen, konserteista kokouksiin ja muihin urheilutilaisuuksiin.
Vanhojen hallien korjauksissa on paljolti pitäydytty jääurheilun tarpeissa. Mittavin remontti on tehty Helsingin vanhaan jäähalliin. Sen myötä hallin monikäyttöisyys on tuntuvasti parantunut. Muualla yhtä massiivisia uudistuksia ei ole toteutettu. Halleja on peruskorjattu ainakin Lahdessa, Tampereella, Raumalla, Porissa ja Vaasassa.
Ruotsissa useista hallivanhuksista on tehty isolla rahalla areenamaisia monikäyttöhalleja.
Lahdessa
toimiva ratkaisu
Lahden jäähalli koki muodonmuutoksen vuonna 1998. Ankeasta peltihallista tehtiin 20 miljoonalla markalla ajanmukainen, sikäläisiin tarpeisiin hyvin sopiva. Hallin pääkäyttäjä, jääkiekkoseura Pelicans, on olosuhteisiin erittäin tyytyväinen.
Hallissa on riittävästi katsojakapasiteettia, ravintoloita, aitioita ja yleisöpalveluja. Myös seuran toimistolle on tilat. Kokonaisuus on mielestäni loistava, antaisin hallille arvosanaksi kymmenen miinus, markkinointipäällikkö Juha Heino Lahden Pelicanseista kehuu.
Halliin mahtuu 5 100 katsojaa, joista 3 100 istumaan. Se riittää toistaiseksi hyvin, Heino toteaa. Jos tarvetta joskus ilmenee, hallia on mahdollista laajentaa. Piirustukset ovat tarkoitusta varten valmiina.
Ainoaksi puutteeksi Heino kokee sen, ettei hallin yhteydessä ole erillistä harjoitushallia. Se mahdollistaisi päähallin laajemman käytön myös muihin tarkoituksiin. Sillä olisi iso merkitys halliyhtiön taloudelle. Yhtiönä toimivan hallin pääomistaja on Lahden kaupunki. Toinen iso omistaja on Lahden urheiluhalliyhtiö. Myös Pelicansilla on omistuksesta pieni siivu. Heino pitää toimintamallia järkevänä.
Kun Lahdessa aikoinaan pohdittiin peruskorjausta, asiasta käytiin kovaa kädenvääntöä. Poliittista tahtoa löytyi silti jopa lama-aikana niin, että remontti saatiin tehtyä. Heino kehuu lopputuloksen hinta-laatusuhdetta hyväksi.
Siihen nähden mitä saatiin aikaan, hinta oli halpa. Hallia päästiin remontoimaan silloin, kun rakentaminen oli edullista.
Jyväskylässä
vasta haaveillaan
Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Kuopiossa hallit ovat vanhassa kuosissa. Kaikissa kaupungeissa remontoimista on vatvottu vuosikaudet, mutta mitään ei ole saatu aikaan. Lappeenrannassa kaupunginjohtaja on päättänyt kuitenkin panna vauhtia rattaisiin. Siellä ollaan asettamassa toimikuntaa pohtimaan tilannetta.
Jyväskylässä homma on haaveiden tasolla. Tilanne ei tyydytä Hippoksen hornankattilan pääkäyttäjää, jääkiekkoseura Jypiä. Ongelmana Hippoksella ovat nimenomaan yleisöpalvelut. Käytävät ovat ahtaat, oheispalvelut riittämättömät ja istumapaikkoja liian vähän, toimitusjohtaja Jukka Seppänen Jyp Jyväskylä Oy:stä sanoo.
Jyväskylässä ei isompaa remonttia ole näköpiirissä. Seppänen sanoo keskusteluja käydyn kaupungin kanssa hyvässä hengessä, mutta ilman tuloksia. Hän arvelee, että Jyväskylä on niin demokraattinen kaupunki, ettei siellä suosita mitään eikä ketään, ei edes paikallista jääkiekon liigaseuraa.
Ongelmana on tietysti se, ettei Jyväskylässä parempaa hallia kaipaa muut kuin Jyp.
Joitakin vuosia sitten Jyväskylässä viriteltiin Oulun tapaan ajatusta uudesta monitoimihallista. Talouden laskusuhdanteen myötä haaveet ovat kuitenkin kaatuneet.
Jypin toivelista hallin remontoimiseksi ei ole Seppäsen mukaan pitkä. Jypille riittää nykyinen katsomokapasiteetti, kunhan palveluja saataisiin paremmaksi. Hyvääkin Hippokselta löytyy: samassa yhteydessä toimii harjoitushalli.
Aivan pysähtynyt tilanne ei Jyväskylässä ole. Parhaillaan yritetään löytää yksimielisyyttä ja rahaa, jolla hallin toisen päädyn seisomapaikat muutettaisiin istumakatsomoksi, jonka yläosaan tehtäisiin vielä ravintola.
Seppänen kehuu Lahtea ja Hämeenlinnaa, joissa kaupunki on aktiivisesti mukana luomassa liigakiekkoilulle edellytyksiä. Molemmissa hallit pantiin kuntoon kaupungin rahalla.
Jukka Seppänen ja Juha Heino tuntevat molemmat hyvin Raksilan olosuhteet. Seppänen ihmettelee, miksei hallia laajenneta kunnolla, kun remonttiin kerran ryhdytään. Seppänen huomauttaa, että Raksilassa seinät tulevat ennen pitkää kuitenkin vastaan, jos niitä levitetään vain parilla metrillä, niin kuin on suunniteltu.
Heino sanoo ymmärtävänsä hyvin oululaisten odotukset remontoinnilta. Heinon mielestä Raksilan katsojamäärät ovat sitä luokkaa, että yleisöpalvelutiloja pitää olla huomattavasti nykyistä enemmän.
