Jää­hal­lien tur­va­ta­so pun­ta­ris­sa

Urheilun kansainvälisen välitystuomioistuimen CAS:n jäsen ja vahingonkorvauslainsäädäntöön perehtynyt asianajaja Olli Rauste arvioi, että Oulun Kärppien tapauksessa mitataan ilmeisesti korkeinta oikeutta (KKO) myöten turvatason riittävyyttä.

Oulu

Urheilun kansainvälisen välitystuomioistuimen CAS:n jäsen ja vahingonkorvauslainsäädäntöön perehtynyt asianajaja Olli Rauste arvioi, että Oulun Kärppien tapauksessa mitataan ilmeisesti korkeinta oikeutta (KKO) myöten turvatason riittävyyttä. KKO on antoi vuonna 1975 vastaavanalaisessa vahingossa ennakkopäätöksen, jossa se velvoitti ottelun järjestäjän korvaamaan suuhun tulleen kiekon aiheuttamat vahingot.

"Oulun tapaus poikkeaa mielestäni tuosta, koska jäähallin turvataso on ollut erilainen kuin vuoden 1975 ennakkoratkaisun tapauksessa. Tosiseikasto on ollut erilainen, koska Kouvolan vahinko sattui luonnonjäällä. Tuomioistuinlaitos ratkaisee nyt, onko uusien turvatoimien taso ollut riittävä suhteessa siihen, kuinka usein vaaratilanteita sattuu", hän selvittää.

Lisää mielenkiintoa asiaan tuo KKO:n vuonna 1981 tekemä ennakkoratkaisu, jonka mukaan lentopallon silmäänsä saaneella henkilöllä ei ollut oikeutta saada vahingonkorvauksia järjestävältä seuralta, koska silmän sokeuttanut iskulyönti tuli poikkeuksellisesta kulmasta.

"Veikkaan, että myös maailmalta löytyy asiaan ennakkoratkaisuja suuntaan ja toiseen. Vahingonkorvauslainsäädäntö on kuitenkin kansallista oikeutta", toteaa Rauste.

Jos viimekädessä KKO toteaisi tässä tapauksessa yleisön suojaamisen puutteelliseksi, vakuutusyhtiöt muuttaisivat Rausteen mukaan melkoisella varmuudella korvausten ehtoja ja jäähallien omistajat joutuisivat vetämään suojaverkot myös katsomoiden pitkille sivuille. Tämä haittaisi pelin seuraamista.



Vakavia vammoja


Rauno Kanniala seurasi onnettomuuspäivänä Kärppien ja Ilveksen välistä ottelua jäähallin pitkällä sivulla K-katsomossa. Yli laidan tulleen purkukiekon osuminen vasempaan ohimoon aiheutti hänelle vakavia vammoja. Kannialalla todettiin kallonmurtuma, joka vaati leikkauksen. Hänellä on yhä keskittymisongelmia, muistihäiriöitä ja hän potee väsymystä. Kanniala on nyt määräaikaisella eläkkeellä.

Vammoista parantuminen on edennyt kuitenkin hyvin ja ensi viikolla Kannialalle aloitetaan uuden ammatin räätälöinti. Ensi viikolla ratkeaa myös se, saako hän henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin. Rekka-auton rattiin ei hänestä lääkäreiden lausuntojen mukaan ole enää koskaan.

"Epilepsian puhkeaminen on pelkona vielä 3 - 5 vuoden ajan. Muutoin olen toiveikas toipumisen edistymisen suhteen. Kun tilanne on tällainen, en voinut antaa periksi vakuutusyhtiölle", sanoi Rauno Kanniala.

Vahingonkorvausvaatimuksellaan Rauno Kanniala haluaa turvata autonkuljettajan ammattinsa aikaiset ansiot eläkkeelle saakka. Sen lisäksi hän vaatii 7 000 euron suruista, kertakaikkista kipukorvausta, 1 920 euron korvausta pysyvästä kosmeettisesta haitasta ja yhteensä 1 858,16 euron suuruista korvausta lääkäri- ja lääkekuluista, hoidon aiheuttamista kuluista ja kotihoidon järjestämisestä.



Vakuutus taustalla


Oulun Kärpät esittää kanteen hylkäämistä keskeisiltä osiltaan, koska Raksilan jäähallissa on SM-liigan sääntöjen mukaiset suojapleksit ja -verkot. Suojapleksi ylittää 21 senttimetrillä minimimääräykset. Kärpät on kuitenkin valmis korvaamaan kivusta ja särystä Kannialalle 5 000 euroa ja kosmeettisesta haitasta 1 000 euroa. Muut korvaukset Kärpät myöntää määriltään oikeiksi. Ansionmenetyskorvauksiin Kanniala on Kärppien mukaan oikeutettu vain toukokuun loppuun 2003 saakka, koska hänen työ- ja autolla-ajokyky tulee siihen mennessä arvioitua uudelleen.

Kärpillä oli myös vuonna 2001 vastuuvakuutus, joten käytännössä korvauksien määristä ja perusteista kiistelee vakuutusyhtiö Lähivakuutus. Toimitusjohtaja Juha Junno huomautti oikeudessa, että itse asiassa Kärpillä on asiassa tuplasti vakuutusturvaa, koska Suomen Jääkiekkoliitto on vakuuttanut kaikki seurat.

"Kärpät on jäähallissa vuokralainen. Se ei voi tehdä mitään muutoksia ilman jäähallin omistajan eli Oulun kaupungin lupaa. Tämä tapaus on ikävä ja harvinainen. Suomessa pelataan vuosittain noin 40 000 ottelua ja ilmeisesti tämä ensimmäinen kiekkovahinko, joka on mennyt käräjille asti. Pitkän sivun katsomoihin menee kiekkoja, mutta ne ovat yleensä pomppukiekkoja, joista ei vammoja synny."

"Pelaajat voi laittaa vaikka suljettuun palloon, mutta yleisö ei siitä taitaisi tykätä", Junno totesi.

Purkukiekoista on Oulussakin varoitettu yleisöä SM-liigan ohjeen mukaisesti. Näin tapahtui Juha Junnon mukaan myös onnettomuuspäivänä 29.11.2001. Kuulutusteksti muistuttaa, että kiekko on kova ja liikkuu nopeasti.

Keskiviikkona ja torstaina käräjäoikeus kuulee Rauno Kannialan nimeäminä todistajina neurokirurgian sairaalalääkäri Juho Tuomista, apulaisylilääkäri Anne Saarta ja neuropsykologi Satu Winqvistiä. Kiekkojen katsomoon lentämisen yleisyydestä todistivat entinen erotuomari Jukka Pakaslahti ja kaksi muuta henkilöä.

Kärpät on nimennyt todistajiksi Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtajan Jukka-Pekka Vuorisen, SM-liigan toimitusjohtajan Urpo Helkovaaran, kaukalon valmistaneen Raita-Sportin toimitusjohtajan Veli Heinosen, Oulun jäähallin johtajan Veikko Torkkelin ja dosentti Arto Nuutilan.

Tuomion käräjäoikeus antaa asiassa parin viikon kuluttua.

Ilmoita asiavirheestä