20-vuotias Julia Serova on nuori ja työtön. Työtön hänestä tuli perjantaina. Lukiosta viime vuonna valmistunut Serova tietää, että lukiopohjalla töitä ei heru.
"Olen lähettänyt kolmen kuukauden aikana yli sata hakemusta pääsemättä yhteenkään työhaastatteluun", Serova kertoo. Maanantaina Serova aloittaa työharjoittelun Kiinteistömaailmassa ja toivoo vielä joskus suorittavansa kiinteistövälitystutkinnon.
Serova ei ole joukossa yksin, sillä Suomen vaikein nuorisotyöttömyys löytyy ja on löytynyt jo useana vuonna peräkkäin juuri Oulusta. Jo vuonna 2008 Oulu komeili pahimman nuorisotyöttömyyden tyyssijana. Jo silloin alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli Oulussa 18,5 prosenttia, kun se seuraavaksi suurimmassa nuorisotyöttömyyskaupungissa Jyväskylässä oli 14,8.
"Ongelma liittyy meidän väestörakenteeseen. Meille tulee myös enemmän työvoimaa kuin lähtee", toteaa Oulun kaupungin talous- ja strategiaryhmän tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalo.
Nuorisotyöttömyyden määrää Oulussa lisää se, että se on Pohjois-Suomen suurin koulutuskeskus.
"Kun nuori valmistuu, niin totta kai hän katselee ensimmäiseksi koulutusmahdollisuuksia tutusta paikasta ja sen vuoksi meillä on työnhakijoina paljon nuoria", Mäkitalo tietää.
Suurimmat syyt ovat nuorten tulomuutto, suuri syntyvyys ja liian vähän mahdollisuuksia tarjoavat työmarkkinat. Työ- ja elinkeinotoimiston johtajan Pasi Wallenbergin mukaan Oulu vetää myös työttömiä, koska kaupunki tarjoaa nuorille enemmän virikkeitä ja toimintaa.
Lisää rahaa ja työllistämisseteleitä
Millä sitten nuorisotyöttömyyden kimppuun? Wallenbergin mukaan etenkin koulutukseen pitäisi saada lisää rahoitusta.
"Nuoret, joilla on puutteita koulutuksessa, pitäisi saada jonkun ammattitutkinnon piiriin. Lukio ei ole mikään ammattitutkinto, Wallenberg muistuttaa.
Wallenbergin mukaan on riski, että syntyy sukupolvi, jolla ei ole mahdollisuuksia.
Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riikka Moilanen (kesk.) näkee nuorisotyöttömyyden ehkäisyssä tärkeänä työllistämisseteleiden lisäämisen. Moilanen toivoo myös lainsäädännössä väliinputoajanuorille enemmän keppiä kuin porkkanaa.
"Työmarkkinatuen ehtoihin pitää saada sellaisia parannuksia, jotka kannustavat nuoria hakeutumaan töihin", Moilanen miettii. Mutta myös Oulun pitää ryhdistäytyä.
"Pitää olla myös yrityksiä, jotka työllistävät. Itse yrittäjänä olen huomannut, että koulutuksellinen tausta on yksipuoleista. Vapaaseen työtehtävään löytää it-alan osaajan helposti, mutta kädentaitajan löytäminen on vaikeampaa", Moilanen toteaa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Esko Kurvisen (kok.) mukaan nuoria pitäisi kannustaa enemmän yrittäjyyteen. Myös ammatilliseen koulutukseen pitäisi saada lisää aloituspaikkoja. Kurvisen mukaan nuorille pitäisi koulussa opettaa myös enemmän oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä.
Nuorisotyöttömyyden syitä selvitetään
Oulun kaupunki on sopinut kolmivuotisesta tutkimuksesta valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan kanssa.
"Tämä ei ole sitä sarjaa, jolla maailmaa muutetaan heti", Mäkitalo kertoo.
Tutkimuksessa selvitetään nuorisotyöttömyyden syitä ja seurauksia. Tutkimuksessa kartoitetaan alle 25-vuotiaita nuoria ja haetaan heidän tulevaisuuden haaveitaan ja kuvia siitä, mitä he haluavat tehdä. Tutkimussuunnitelmaa ei vielä ole, mutta tutkimuksessa tullaan haastattelemaan toimeentulotukiluukulla olevia nuoria.
"Tutkimuksella haetaan yleistettävyyttä ja sääntöjä, jotka löytyisivät näiden nuorten käyttäytymisestä ja jotka voitaisiin yleistää kaikkiin suurten kaupunkien nuoriin", Mäkitalo sanoo.