Limingan kunnanjohtajan Pekka Rajalan talousarvioesitys ei pidä sisällään uuden jäähallin rakentamista trombin tuhoaman vanhan tilalle. "Se on poliittinen kysymys, ja faktat ovat pöydässä. Halli jäi lisäselvityksiä varten valtuustossa pöydälle. Budjetissa en ole lähtenyt ennakoimaan jäähallia, se voi tulla lisänä budjettiin, jos se toteutuu."
Kunnanhallituksen esityksessä uuden jäähallin pelisäännöt ovat selvät. Halli ei saa maksaa yli miljoonaa, ja avustusta tulee saada vähintään 500 000 euroa. Kunnan osuus ei saa ylittää 300 000 euroa, josta osan tulee olla lainaa ja osan avustusta.
Jäähalliyhtiön pitää sitoutua lisäksi vastaamaan hallin pyörittämisestä. Vakuutuskorvaukset käytetään velkojen maksun jälkeen jäähallin rakentamiseen.
Halli toteutettaisiin entisellä omistuspohjalla, eli omistaja on osakeyhtiö, jossa suurin omistaja on entiseen tapaan Limingan Kiekko.
Alustava kustannusarvio on miljoonan tietämissä, ja siten rakentaminen on mahdollista. "Mutta vaikka opetusministeriö on myöntänyt avustuksia viime vuosina, niiden saanti on epävarmaa", Rajala sanoo.
Kunnanhallitus hyväksyi valtuustolle menevän budjettiesityksen maanantaina. Suomen nopeimmin kasvavan kunnan ensi vuoden budjetti antaa paljon kuntalaisille. Peruspalvelut, lapset ja nuoret ovat selkeät budjetin painopisteet. Mittava 18,5 viran lisäviran tai -toimen pompsi pitää sisällään kahdeksan lisäihmistä päivähoitoon, neljä ja puoli terveydenhoitoon ja neljä opettajaa sekä koulukuraattorin.
11 hehtaaria palveluille
Liminka haluaa vastata Rajalan mukaan kasvuun jatkossakin. Kunta on kaavoittanut kasitien varteen 11 hehtaarin alueen kauppa- ja palvelukeskukselle. Keskustan alueen kaavallinen tarkastelu toteutetaan ensi vuoden aikana.
Ensi vuonna alkavat koneet möyriä yläasteen rakennustyömaalla. Tupokseen seurakunnan kanssa rakennettava toimintakeskus avaa ovensa ensi syksynä.
Vuonna 2007 ja 2008 on vuorossa kirjaston rakentaminen ja saneeraus.
Kunnallistekniikka nappaa ison palan investoinneista; kaavateiden rakentaminen, päällystäminen ja valot nappaavat 1,4 miljoonaa. Kasitien ja Lumijoentien risteysalueen ja kasitien eteläpuolisen uuden asuntoalueen kunnallistekniikka on vuorossa ensi vuonna. Sieltä tontit tulevat myyntiin syksyllä.
Talous on vahva
Hurjasti kasvavan kunnan talous on aivan Pohjois-Suomen vahvimpien joukossa. Kahden miljoonan vuosikate riittää poistoihin, ja ensi vuoden tulos on budjetin mukaan plussalla 400 000 euroa. Vuosikate riittää kuitenkin vain kolmasosaan investointeja. Niinpä kunnan velka kasvaa ensi vuonna, kylläkin pohjoissuomalaisittain vielä kohtuulliseen 1040 euroon asukasta kohti.
Näin suuri (6,3 prosentin) toimintamenojen kasvu ei ole kunnanjohtajan mukaan mahdollista jatkossa.
"Meidän on pakko hengähtää, miettiä erilaisia palvelumalleja ja tehostaa toimintoja", Rajala sanoo.
Esimerkiksi lasten kotihoidon kuntalisäaloite on hallituksen listoilla, mutta kunta ole lähtemässä sitä maksamaan. "Pyrimme vastaamaan haasteeseen yksityisiä palveluja tukemalla", Rajala vastaa.